Atuartumut paasissutissat atorluarneqarsinnaasut

Immikkoortumi uani Danmarkimi efterskolernermut naleqqiullugu pissutsit naapertuussinnaasut assigiinngitsut pillugit paasissutissiisoqarpoq – efterskolimi inuunermut aamma Danmarkimi inuunermut tunngasut ilaapput.

Meeqqap aallarnissaa sioqqulluarlugu angajoqqaat meeraq peqatigalugu immikkoortoq manna atuarluartariaqarpaat, pissutigalugu:

• efterskolimi inuunermi nalaanneqarsinnaasut tamaasa piareersimaffigissallugit pingaartuummat
• aallannginnermi isumannaagassaqarnersoq paasiniartariaqarmat
• aallannginnermi imaluunniit Danmarkimut apuunnerup kingorna arlaatigut pisinissaq/pissarsiniarnissaq pisariaqassanersoq paasisariaqarmat.

Aammattaaq naapertuuttuussaaq ilinniartitsisup angajullernut siunnersuisartup/ilitsersuisartup immikkoortumut matumunnga akuutinnissaa, taassuma Danmarkimi efterskolerneq pillugu ilitsersuilluni sulineranut atatillugu.

Atuartoq, angajoqqaat aamma ilinniartitsisoq angajullernut siunnersuisartoq/ ilitsersuisartoq efterskolernissaq pillugu pitsaanerpaamik piareersarpata tamanna meeqqap efterskolimi inuunerminik pitsaanerpaamik aallartitsinnissaanut ikorfartueqataassaaq – tamannalu ilaqutariinnut attaveqaataasartunut efterskolinullu atuartut tikinneranni annertuumik iluaqutaassaaq.

Qularnanngilaq matumannga atuartussat ilaasa pissusissamisuuginnartutut isigissagaat, efterskolimi inuunerup tamarmiusup aamma Danmarkimi inuunerup qanoq ittuunerata paasiniaqqissaarnissaat. Kisianni tamatigut taamaattanngilaq. Danmarkimi efterskolinit Kalaallillu Illuinit nalunaarutaasartut takutippaat, angajoqqaat atuartullu efterskolimi inuuneq aamma Danmarkimi najugaqarnermi pissutsit pillugit ilisimasaat assigiinngittaqisut. Atuartut ilaat efterskolimi aallartittarput efterskolerneq sunaanersoq ilisimarpiarnagu paaserpiarsimanagulu – taamaammat immikkoortoq una ilitsersuummut ilanngunneqarpoq.

Atuartut efterskoleriarlutik aallartussat amerlanersaasa ilaquttamik ikinngutimillu qimannissaat artornartittarpaat. Angajoqqaat ikinngutillu ukiorsuaq naallugu qimaqqanissaat, atuartut ilaannut annertuumik unamminartuusarpoq.

Nalinginnaalluinnarpoq atuartup aallalernermini isummaminik paatitsisarnera. Illuatungaatigut ilaquttat ikinngutillu inuulluaqqunissaat alianartaqaaq, ilutigisaanilli efterskolimi ornitassat nutaarpassuit qilanaarnartaqalutik – misigissutsit taamaattut ullormiit ullormut nikerarsinnaapput, tamannalu pissusissamisuuginnarpoq.

Ullormi atuarfissami siullermi atuartoq angajoqqaani/ ilaqutariit attaveqaataasartut ilagalugit efterskolimut takkutissapput. Nalinginnaavoq piffissap aalajangersimasup iluani atuartut takkuttarnerat, tassanilu atuartoq inissaminut isertissaaq kingornagullu atuartut tamarmik aamma angajoqqaat/ilaqutariit attaveqaataasartut tikilluaqquneqartarlutik. Immaqa aamma atuartup ilinniartitsisua attaveqaataasartussaq sivikitsumik naapeqatigineqarsinnaavoq.

Ullup ingerlanerani angajoqqaat/ilaqutariit attaveqaataasartut atuarfik qimassavaat, tassanngaanniillu atuartup efterskolernera aallartivissalluni. Angajoqqaat/ilaqutariit attaveqaataasartut angerlareerpata qularnanngilaq atuartut imminnut ilisareqatigiissinniarlugit assigiinngitsunik sammisaqartitsisoqassasoq, efterskolimiinnermilu ullut siulliit immikkut pilersaaruteqartoqassasoq, atuartut imminnut ilisareqatigiinnissaat efterskolitaaminnilu sungiussiartulernissaat siunertaralugu.

Qularnanngilaq atuartoq aallaqqaammut nalornikujussasoq, ernumalaarluni pissangallunilu – tamannali pissusissamisuuginnarpoq – sivitsunngitsorlu qaangiutissalluni. Pingaartuuvoq eqqaamassallugu, atuartut allat tamarmik aamma taamatoqqinnaaq misigisimassammata.

Efterskolit ilaasa mobileqarfiunngitsumik atuarnerup aallartittarnera atulernikuuaat, tamatumanilu atuartut assersuutigalugu sapaatip-akunnerini marlunni mobilitik atortorissaarutilluunniit allat atussanngilaat. Imaassinnaavoq atuartut peqquneqartut piffissami tassani mobilitik tunniukkallaqqullugit.

Mobileqarfiunngitsumik atuarnerup aallartittarnera atorneqalernikuuvoq, atuartut mobiliminnit akornusersorneqaratik imminnut ilisareqatigiilernissaat siunertaralugu.

Atuartut efterskolimi atualernerminni peqatitik nutaarpassuit naapissavaat, taakkualu ilisarilernissaat piareersimaffigisariaqarpaat tassami ukioq ataaseq kaajallallugu ataatsimooqatigisussaavaat.

Atuartut inunnut nutaanut naapitaminnut – peqatiminnut inersimasunullu – ammasuullutillu qanilaartuusariaqarput, tamannami nutaanik ikinngutitaartornissamut ammaassisuusarpoq.
Atuartut aperisarlutillu allat oqaluttuaannut tusarnaarsinnaasariaqarput – aamma imminnut oqaluttuarinissartik eqqaamasariaqarpaat. Assersuutigalugu atuartut allat soqutigisaannik oqaloqatigisarnerat aallaqqaasiunneqarsinnaavoq.

Ilisarisimanngisat ornillugit oqaloqatiginissaat nangaanartoqarsinnaasaqaaq, kisianni pingaartuuvoq atuartut taamaaliortarnissaminnut piumassuseqarnissaat. Pingaartuuvoq eqqaamassallugu atuaqatit aamma taamatoqqinnaaq misigisimammata.

Efterskolimi atuartut atuaqatitik sunut tamanut isumalluutigisariaqarpaat. Arlaannik aliasuuteqaraanni kamaatigisaqaraanniluunniit angerlaannarnissaq ajornarpoq – taamaammat paarlaallugu efterskolimi atuaqatit isumalluutigisariaqarput.

Atuartoq assersuutigalugu atuaqatiminik ataasiinnarmik imaluunniit atuaqatiminik ikinnerusunik kisimeeqateqartassaguni atuartumut ajoqutaaginnalersinnaavoq. Inuttut ataatsimooqatigiinnerit, efterskolernerup pingaaruteqartumik ilagisai, annaaneqarsinnaapput.

Atuartut amerlasuut ukioq naallugu ataatsimoorneranni nutaanik ikinngutitaartoqartarpoq ikinngutigiinnerillu ilaat ajalusoortarlutik. Pitsaasunik ataatsimooqatigiittoqartarpoq aamma assortuunnerit isumaqatigiinnginnerillu pilersinnaasarput.

Ataatsimooqatigiinneq aamma efterskoli oqaasiupput marluk imminnut ataqatigiilluinnartut, tassami efterskolernermi annertuumik pineqartoq tassaavoq ataatsimooqatigiiffimmut peqataaneq. Efterskolimi ataatsimooqatigiinneq immikkuullarissuuvoq, atuartullu amerlasuut inuunermik sinneranut atasussanik ikinnguteqalersarput.

Ataatsimooqatigiinnerit ukiup atuarfiusup ingerlanerani inerikkiartortarput. Atuartut atuarnerminni sunngiffimminnilu ataatsimooqatigiiffinnut namminneq ilusilersorlugillu sunniuteqarfigisassaminnut ilaasarput. Taamaammat pingaartuuvoq atuartut atuaqatiminnut ilinniartitsisuminnullu ammasuullutillu qanilaartuunissaat, pilertortumik imminnut ilisareqatigiinniassagamik.

Efterskolimi atuartut ullup unnuallu annersaa inunnik amerlasuunik ilaqartuartarput, taamaammat ilaanneeriarluni eqqissisimaalaarnissaq kisimiinnissamulluunniit piffissaqarnissaq pisariaqartinneqartarpoq.

Efterskolit ilaat ininik nipaarsaarfiusussanik, atuartut eqqissisimaarfigisinnaasaannik, aaqqissuussisarput. Eqqissisimaarnissamut periarfissaq alla tassaavoq kisimiilluni pisuttuarneq imaluunniit cyklerneq – atuartoq efterskolip avataani ungasinnerusumut pisuttuarniaruni cyklerniaruniluunniit tamatigut ilinniartitsisunut isumaqatigiissuteqaqqaartassaaq, atuartup sumiinnera ilinniartitsisunit ilisimaneqaqqullugu.

Sapaatip- akunnerisa naanerini ilaqutariit attaveqaataasartut pulaarneranni kisimiilaarnissaq aamma pisariaqartinneqarsinnaavoq. Ilaqutariit attaveqaataasartut ilarpassui oqalukkumasarput. Atuartup efterskolimi sunik misigisaqarsimanera tusarusuttarpaat aamma sapaatip-akunnerisa naanerini atuartup misigisaqartinnissaa ataatsimooqatiginissaalu isumagerusuttarlugu. Atuartup piffissap ilaani kisimiinnissani pisariaqartikkuniuk ilaqutariinnut attaveqaataasartunut oqaatigisariaqarpaa – tamanna paasisinnaalluassavaat kisiannili immaqa eqqarsaatiginngitsoorsinnaallugu.

Kalaallit efterskolertut soorunami efterskolertutulli allatut assigiinngitsigisarput – taamaakkaluartoq efterskolit ilaat isumaqalersarput atuartut kalaallit nipaarluusut, ittoortut tunuarsimaartuusullu. Tamanna assigiinngitsorpassuarnik pissuteqarsinnaavoq, assersuutigalugu pissutaasinnaapput atuartup oqaatsitigut nalorninera imaluunniit inooqatigiissutsikkut maleruarneqartartunik imaluunniit ataatsimoornermi pissuseqariaatsinik nalorninera.

Atuartumut siunnersuutitsialaasinnaasoq tassaavoq atuartut allat ilinniartitsisullu ammasuuffigalugillu inussiarnersuuffiginissaat. Isumassarsiatsialaasinnaavoq atuaqatit oqaloqatigillattaasalernissaat, naak ilisarisimanngisat oqaloqatiginissaat nangaanartoqarsinnaasaraluaqisoq - kisianni pingaartuuvoq atuartut taamaaliortarnissaminnut piumassuseqarnissaat.

Assersuutigalugu atuartut allat soqutigisaannik oqaloqatigisarnerat aallaqqaasiunneqarsinnaavoq. Atuartut aperisarlutillu allat oqaluttuaannut tusarnaarsinnaasariaqarput – aamma imminnut oqaluttuarinissartik eqqaamasariaqarpaat. Piffissap ingerlanerani oqaloqatigiittarnerit amerliartulissapput sivisunerusalerlutillu, aammalu ittoorneq tunuarsimaarnerlu qaangiukkiartulissallutik.

Inuusuttuaraanermi ukioq naallugu angerlarsimaffiup qimassimanissaa alloriarneruvoq annertooq tamannalu misigissutsinik amerlasuunik sakkortuunillu nassataqarsinnaavoq – kisianni soorunami atuartumiit atuartumut assigiinngitsunik.

Atuartut ilaat Danmarkimiinnermik sungiussereersimasutut misigisimasarput efterskolimillu ingerlaannaq ajornanngitsumillu sungiussisarlutik. Atuartut allat artornartorsiorsinnaapput.

Ulluinnarni sungiusimasaniit nunami allami efterskolimi inuunermut sungiusimanngisamut nuunneq allannguinerusinnaavoq annertoorujussuaq, atuartullu ilaannut sumiiffigisamik nutaamik sungiussiniarneq ajornakusoorsinnaasaqaaq – immaqa oqaatsit kulturilu pissutigalugit – tamannalu angerlarsernertut saqqummersinnaavoq.

Angerlarserneq tamatigut tassaasanngilaq ilaquttat ikinngutilluunniit maqaasinerat. Angerlarsernermi assersuutigalugu aamma pineqarsinnaapput eqqissisimanerup, pinngortitap imaluunniit kalaalimernit maqaasinerat.

Angerlarserneq pissusissamisuuginnartuuvoq, piffissallu ilaatigut atuartut amerlanerpaat angerlarsilersarput, suminngaanneeraluaraangamilluunniit. Atuartut ilaasa angerlarserneq sivikitsuararsuarmik misigisarpaat, allalli piffissami sivisuumi angerlarsertarlutik – qujanartumik atuartut amerlanersaasa angerlarsernertik qaangertarpaat.

Pingaartuuvoq atuartup angerlarsernini pillugu ammasuunissaa, pissuseqarfiginissaanullu ikioqqunissaa. Atuartoq angerlarserluni imminut mattunnaveersaartariaqarpoq imaluunniit angerlarsernini pissutigalugu efterskolernini ikerinnakkut unitsinnaveersaartariaqarlugu.
Artornartorsiornerup aliasunnerulluunniit takutinnissaa ajunngilaq. Efterskolip ilinniartitsisui atuartoq pillugu tamaaniipput ikiuussinnaallutillu, taamaapportaaq efterskolimi atuaqatinut ilaqutariinnullu attaveqaataasartunut tunngatillugu.

Filmini ukunani: Uninnak – Sungiussiartuaarit / Fald til – i stedet for at falde fra kalaallit ilinniartut inersimasut kulturit naapinneri unamminartullu Danmarkimi ilinniarnerminni misigisimasamik ilaat oqaluttuarivaat. Ilinniartut inersimasut filmini takutinneqaraluartut misilittagaat kalaallit Danmarkimi efterskolimi aallartinnerminni unammilligassaannut assingupput.

Atuartup eqqumaffigisariaqarpaa efterskolimi atuaqatit ilinniartitsisullu Nunatsinni kiinaq timilu pissusilersortillugit attaveqariaaseqartarnerput nalummassuk – taamaammallu kiinnap pissusilersortinnera qanoq isumaqarnersoq paasinaviarnagu. Taamaammat atuartup nipimi atornissaa eqqaamasariaqarpaa imaluunniit atuaqatini qanoq iliortoqartarneranik ilinniartillugit.

Atuartut ilaat efterskolernerminni peeraqalersarput. Efterskolimi peeraqarneq iluaqutissartaqarsinnaavoq, tassami peerarisaq ullut tamaasa takuneqarsinnaasarpoq ataatsimooqatigineqarsinnaasarlunilu.

Kisianni aamma atuarfimmi peeraqarneq akornutissartaqarsinnaavoq. ”Peerariittut qatsunnartutut” imminnuinnarlu sammisutut atuartut allat ataatsimooqatigiiffiisa avataanniittutut isigisaasoqalersinnaavoq. Aamma peerariit imminnut qimannerat ajornartorsiutaalersinnaavoq, tassami peerarisimasap ukiup atuarfiusup sinnerani ullut tamarluinnaasa naapittuartarnera annernarsinnaavoq.

Atuartup ilisimasariaqarpaa, efterskolit amerlanerit atuartut kinguaassiutitigut atoqatigiinnissaat akuerisarinngimmassuk.

Naak atuartut ilaat siornatigut Danmarkimiinnikuugaluarlutik Danmarkimilu pinngortitaq manissuinnaq, aamma ilaanni imaanut ungasissumiissinnaaneq nalunngilluaraluarlugit Kalaallit Nunaanni pinngortitamik immamut sumorsuarlu isikkiveqartarnermik maqaasinerat annertusinnaasaqaaq.

Danmarkimi uumasuaqqat sullernillu atuartut Kalaallit Nunaannit sungiusimasaannit allaanerupput. Pingaartuuvoq eqqaamassallugu taakkua arlaannaalluunniit ulorianartuunngimmata – taamaallaat immaqa paaminnarsinnaapput imaluunniit maajunnakujullutik.

Danmarkimi aalisarnissaq, aallaaniarnissaq imaluunniit orpippassuarni ikumaartitsinissaq malittarisassaqarput. Taamaammat atuartut ilisimasariaqarpaat Danmarkimi Kalaallit Nunaannisulli pinngortitaq atorsinnaannginnamikku, Kalaallit Nunaannimi sungiusimavaat aalisarsinnaaneq, pinialussinnaaneq, mannissarsinnaaneq aamma nuniassinnaaneq.