Efterskolimi ilinniartitsineq

Atuartitsissutit atuagarsorfiusut
8., 9. aamma 10. klassini, tassalu klassini Danmarkimi efterskolit neqeroorutigisinnaasaanni, atuartitsissutit atuagarsorfiusut pinngitsoorani peqataaffigisassat assigiinngitsuupput.
Klassi apeqqutaatillugu atuartitsissutit atuagarsorfiusut pinngitsoorani peqataaffigisassat tassaasinnaapput qallunaat oqaasii, tuluit oqaasii, atuartitsissutit kulturimut tunngasut (inuiaqatigiilerineq, oqaluttuarisaaneq, kristumiussuseq), matematik, fysik/kemi, uumassusilerineq (biologi), nunalerutit (geografi) aamma timersorneq. Aamma tyskit imaluunniit franskit oqaasii toqqarneqarsinnaapput.
Efterskolit ilaasa qallunaat oqaasiisa oqaatsit aappaattut ilinniartitsissutiginissaat neqeroorutigisarpaat, tamatumanilu atuartut qallunaat oqaasiinik piginnaasaasa annertusarnissaat immikkut pingaartinneqartarpoq.

Atuartitsissutit nammineq toqqarneqarsinnaasut
Atuartitsissutit nammineq toqqarneqarsinnaasut efterskolimiit efterskolimut nikerarsinnaapput, assersuutigalugu tassaasinnaallutik saviminilerineq, gaming, psykologi, pilersitsilluni sullivimmiinneq (kreativt værksted), mersorneq, guitarerneq, tilluunneq, yoga, mountainbike, assiliineq & filmiliorneq, aallaaniarneq allarpassuillu.

Atuartitsissutit immikkut sammisat (linjefag)
Efterskolini amerlanerni aammattaaq atuartut atuartitsissummik ataatsimik amerlanernilluunniit immikkut sammerusutaminnik toqqaasinnaapput. Atuartitsissutini taakkunani atuartoq pissanganartitaminik pikkorissarlunilu itisilerinissaminut periarfissaqartarpoq. Atuartitsissutit immikkut sammisassat efterskolimiit efterskolimut nikerarsinnaapput, assersuutigalugu makkuusinnaallutik: e-sport, adventure, nipilersorneq, nerisassiorneq & mamarsaakkanik nerisassiorneq (gastronomi), eqqumiitsuliorneq, kampsport, ilusilersuineq allarpassuillu.

Tamakkua saniatigut efterskolit ilaat sapaatip-akunnera naallugu aalajangersimasumik qulequtsiillutik sammisaqartarput, skemat nalinginnaasut atorunnaarallarlugit efterskoli tamarmiusoq aalajangersimasumik sammisaqarluni, soorlu musical. Aamma angalanerit ilinniartitsinermut ilaasinnaapput.

IT pingaartinneqarluni ilinniartitsinermi atorneqassaaq, efterskolinilu amerlanerpaani atuartup nammineq qarasaasiamik angallattakkamik nassarnissaa piumasaavoq.

Nalinginnaavoq atuartut efterskolimi, inini atuarfiusuni namminnerlu iniminni Wi-Fi-mut isersinnaasarnerat.

Sapaatip-akunneri tamaasa efterskolimi atuartut ataatsimoorlutik tiimeqartarput, assersuutigalugu sapaatip-akunneranut ataasiarlutik marloriarlutilluunniit, tassanilu ataatsimoorlutik misigisassaqartinneqartarlutik, aliikkusersorneqarlutik imaluunniit paasissutissinneqarlutik.

Ataatsimoorluni tiimeqarnerit ilaanni immaqa inunnik pissanganartunik pulaartoqassaaq, ataatsimoorluni tiimit allat efterskolimi ilinniartitsisunit atuartunillu pilersaarusiorneqartarput – taamaammat ataatsimoorluni tiimeqarnerit assigiinngitsorujussuusinnaapput.

Ataatsimoorluni tiimeqarnermi assersuutigalugu makkua sammineqarsinnaapput:

• nipilersortunik tusarnaartitsineq imaluunniit ataatsimoorluni erinarsorneq
• inuk ilisimaneqarluartoq inuunini, suliani misigisarsimasanilu pillugit oqaluttuartoq
• politiinik qimmilisartartunik pulaartoqarneq
• efterskolimi klassit akornanni eqquiniaatitsineq unammisitsinerluunniit
• atuartut immikkut pisinnaasaminnik takutitsinerat
• Mount Everestimut angalasimanerup pissanganartup oqaluttuarineqarnera
• angut inuusuttoq innarluuteqalersimanerminik, innarluutilittullu inuunini pillugu oqaluttuartoq

Efterskolimi atuartut aamma ilinniagassalerisarput. Efterskolit ilaanni ualikkut unnukkulluunniit nalunaaquttap-akunnerini aalajangersimasuni ilinniagassalerisoqartarpoq. Piffissaq taanna efterskolit ilaasa taasarpaat ”ilinniagassalerineq” (lektietime) imaluunniit ”akunneq nipaarsaarfik” (stilletime), tassami piffissami tassani nalinginnaavoq efterskolimi tamarmi nipaarsaartoqarnissaa, atuartut eqqissillutik suliaqarsinnaaniassammata.

Imaassinnaavoq piumasarineqartoq ilinniagassalerinerup sumiiffimmi aalajangersimasumi pisarnissaa, assersuutigalugu atuartut inaanni imaluunniit inimi ilinniagassalerisarfimmi (lektiecafe), ataatsimoorluni ilinniagassalerinerup nuannersuullunilu ilinniutaalluarnissaa siunertaralugu. Ilinniagassat nalornilerneranni ilinniartitsisumit atuaqatinilluunniit ikiorneqarnissaq periarfissaqartarpoq.

Ulluni atuartut ilinniagassaqarfiginngisaanni, piffissami nipaarsaarfimmi nammineq inigisami assersuutigalugu atuakkamik atuartoqarsinnaavoq.

Danmarkimi efterskolit amerlanersaat inaarutaasumik misilitsiffiusinnaapput, Danmarkimi meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsinnerit assinginik misilitsittoqarnissaanik neqerooruteqartarlutik. Eqqumaffigiuk efterskolit ilaat misilitsiffiusussaanngitsunik klasseqartarmata, efterskolillu ilaat misilitsinnissamik neqerooruteqanngivittarlutik.
Efterskoli aalajangersimasoq qinnuteqarfigitinnagu isumassarsiatsialaasinnaavoq misissussallugu, efterskoli inaarutaasumik misilitsinnernik, atuartup kissaatigisaanik neqerooruteqartarnersoq.

Danmarkimi efterskolini atuartut kalaallit tunngaviatigut atuartut allat misilitsissutaasa assinginik misilitsinnissaannut innersuunneqartarput, imaappoq Danmarkimi meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsinnernut – kisianni piumasaqaataanngilaq atuartut Danmarkimi inaarutaasumik misilitsissutinik pinngitsooratik misilitsissasut.

Danmarkimi Efterskoleforeningenip Nunatsinnilu Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfiup suleqatigiinnerisigut, Danmarkimi efterskolit periarfissinneqarput, Danmarkimi efterskolini atuartunut kalaallinut matematikkimik, kalaallit oqaasiinik, qallunaat oqaasiinik aamma tuluit oqaasiinik allattariarsorluni inaarutaasumik misilitsinnissanik - Nunatsinni ingerlanneqartut assinginik - neqeroornissaminnut. Efterskolit ataasiakkaat namminneq aalajangissavaat, Kalaallit Nunaanni inaarutaasumik misilitsissutigineqartunik neqerooruteqassanerlutik.

Kalaallit Nunaanni inaarutaasumik allattariarsorluni misilitsissutit neqeroorutigineqarsinnaapput efterskolini atuartunut kalaallinut, aammattaaq atuartunut Kalaallit Nunaanni misilitsereersimagaluarlutik atuartitsissummi ataatsimi amerlanerniluunniit karakteeriminnik qaffassaanissamik kissaateqartunut. Atuartup kissaatigiguniuk Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu inaarutaasumik misilitsissutit tamaasa misilitsissutigisinnaavai.

Inaarutaasumik misilitsinnissamut innersuussineq efterskolimi atuartoq suleqatigalugu pissaaq, atuartut ataasiakkaat nalilernerat tunngavigalugu – Danmarkimi misilitsissutissat imaluunniit Kalaallit Nunaanni allattariarsorluni misilitsissutissat atorneqarnerat apeqqutaatinnagu.

Kalaallit Nunaanni allattariarsorluni misilitsissutit, atuartunut efterskolernertik sioqqulluguli Danmarkimi najugaqareersunut neqeroorutigineqarsinnaanngillat.

Efterskolit ilaat ukiup atuarfiusup ingerlanerani ataasiarlutik arlaleriarlutilluunniit nunanut allanut paasisassarsiorlutik angalasarput. Efterskolit ilaanni angalanerit atuarnermut ilaapput, taamaammallu akeqartaratik. Isumassarsiatsialaassaaq qinnuteqalinnginnermi misissoriissallugu angalanerit atuarnermut ilaanersut ilaannginnersulluunniit.

Ukiup atuarfiusup ingerlanerani efterskolit tamanoortunik assigiinngitsunik aaqqissuussisarput, atuartut ilaqutaasa peqataaffigisaannik – atuartunut kalaallinut tunngatillugu, ilaqutariit attaveqaataasartut amerlanertigut peqataasassapput. Tamanut aaqqissuussinerit assersuutigalugu tassaasinnaapput atuartut nipilersorlutik tusarnaartitsinerat, musical imaluunniit juullilernerani niuerneq.
Nalinginnaavoq efterskolip sulisuisa tamarmik efterskolini sammisaqartitsinernut aaqqissuussinernullu tamanut peqataasarnerat.