Ilinniartitsinermut atortussat
Se Teams gruppen Kulturfag GUX.
Anguniakkat atuartullu kajumissusiat
Kakiortinnerit sammisaavoq atuartut ulluinnaannut qanittut, tamanna ilutigalugu immikkuullarissutut killissanillu qaangiinertut aamma isigineqarpoq. Kalaallit Nunaat nunarsuullu sinnera aallaavigalugit atuartitsisoqartarpoq. Inuit kakiuisarnerat kitaamiutuunngitsoq kakiuisarnertut (kristumioqanngikkallarmat) allatulli misissorneqarpoq taamaalillutillu atuartut namminneq kulturikkut kingornussaminnik aamma nunarsuarmioqatigiit pillugit oqaluttuarisaanernik ilisimasaqarnerulersarput. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaanni ullutsinni kakiortinnerit misissorneqarput, tamatumani kalallit kulturiat savituutut nunarsuarmioqataasutullu aamma takujumallugu.
Sammisaq atuartunik sulilersitsisutut oqaatigineqarsinnaagunarpoq, atuartitsinerli nammineq sapinngisamik akuunartumik aaqqissuussaavoq (tamanna ilutigalugu ilinniartitsisumit aqunneqartoq) - atuartitsineq ilaannikkut pikkunarsinnaasarlunilu pikkunaannerusinnaasarpoq. Ilinniartitsisoq sivisunerusumik oqalunneq ajorpoq, tassami ilinniartitsisup saqqummiussaani misileragassat annikitsut ilanngunneqarnikuummata, soorluttaaq immikkuualuttut assigiinngitsorpassuit atuartunit eqqumaffigineqarluartartut. Suliat tikillugit sulinerni atuartut ulapporittaqaat. CL-imik misileraanermi ("ningalillit marluit) utertaarinertut atorneqartumi aalaneq aamma ilanngunneqarpoq.
Allamiut oqaasiinik atuartitsinerit eqqarsaatigalugit atortussat ilaannut oqaatsinik allattuisoqarsimavoq. Aamma suleriaatsit assigiinngitsut atorlugit (assersuutigalugu multiple-choice-mik ”misileraanerit” aamma eqquiniaatitsineq - aamma - paarlaasseqatigiinneq kiisalu kryds og tværsit) atuartut sulinermi oqaatsinik atorneqartartunik sukumiisumik ilinniartinneqarput, soorluttaaq inaarutaasumik misilitsinnissaminnut (isumaannillu) sulinermi oqaatsinik atuinermik sungiusartut.
Atuartut namminneq immersugassaat assersuutigalugu PowerPoints-ini qulequtassat ilanngunneqarput.
Atortussat ilaat nalunartuupput; tassani ingammik oqaatsit paasiuminaatsut kulturimut sulinerlu pillugit isummersornermut tunngasut eqqarsaatigineqarput. Naalli atuartut pikkorinnerpaat kisimik tamakkuninnga immaqa paasinnittaraluartut (assersuutigalugu kakiortinnerit tassaasut isiginnaartitseriaatsini imaaluunniit attaveqatigiinnerni kikkoorusunnersugut, kimiga pinnagu), atuartut allat pissarsilaartorujussuusarput aamma inaarutaasumik misilitsinnissaminnut sulinermi oqaatsinik naammattumik ilikkassagunarput (assersuutigalugu eqqaassutissaq, kulturip illua´tungaa, hipsterit).
Anguniakkat tassaapput tamakkuninnga atuartitsereernerup kingorna atuartut ulluinnarni oqaatsit kisiisa pinnagit oqaatsit qaffasissut kulturimut maannakkumut tunngasut atorlugit eqqartueqatigiissinnaalernissaat aamma periutsinik amerlavallaanik pitsaasunillu ilisimasaqalernissaat.
MALUGIUK! Allaaserisami piffissalersuutit soorunami najoqqutassaannaapput. Immikkoortunut piffissaq sivisunerusoq sivikinnerusorluunniit atorneqarsinnaavoq. Ataatsimut isigalugu atuartitsineq ikkussortakkatupajaaq aaqqissuussaavoq, taava ilinniartitsisup isummani malillugu atuartitsinissaq aaqqissuussinnaavaa.
Naatsorsuutigineqartut:
Atuartut: suliat tikillugit sulinerup aamma saqqummiussassanik ilaasunik piareersaanerup saniatigut ilinniagassalerisoqassanngilaq. Allatat atuartitsinermi atuarneqassapput. Taamaalillutik atuartut tamarmik atuartitsinermut peqataanissaminnut naatsorsuutigisaqarlutik misigisimassavaat. Ilinniartitsisoq: Atuartitsinissaq atuagarsornikkut qaffasissumik ingerlanneqassasoq eqqarsaataammat ilinniartitsisup isummami ingerlateqqinnissaannut tamatuminnga sukumiisumik ilisimasaqalersimassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
Ilikkagassatut pilersaarutinik akuersaarneq
Ilikkagassatut anguniagassat aamma sammisat pingaarnerit tamangajammik atuartitsinermi attorneqarput.
3.1 Ilikkagassatut anguniagassat
Ilinniartut piginnaasereriigassaat:
a) nammineq allallu kulturiini kulturikkut ajornartorsiutigineqartut nassuiarneqarnissaat siunertaralugu atuagarsornikkut kulturimik attuumassuteqartumik ilisimasaqarnermik takutitsineq,
b) nammineq allallu kulturikkut naleqartitaat pillugit qisuariarnerit,
c) kulturit tigussaanngitsut tigussaasullu immikkoortissinnaallugit,
d) kulturimi annertussutsit; naleqartitat, ileqqut oqariaatsillu pingaartillugit kulturikkut attaveqariaatsit assigiinngitsut suussusersillugit allaaseralugillu,
e) kulturikkut assigiinngissutsini takorluukkanik paasiuminarsakkanik siumullu isummereertarnernik nassuiaalluni aamma
f) suliat tikillugit sulinerni pilersaarut annikitsunnguaq atorlugu periutsit ajornanngitsut atorlugit.
3.2 Ilinniartitsissutip imarisai pingaarnerit
Ilinniartitsissutip imarisai pingaarnerit tassaapput:
a) oqaaseq kulturi,
b) nunarsuaq tamaat isigalugu kalaallit qangaaniilli aamma maannakkut kulturiat,
c) kitaani aamma kitaaniunngitsoq kulturit,
d) attaveqatigeeriaatsit, tassunga ilanngullugu nammineq allallu kulturii, kulturimut attuumassuteqarpianngitsoq aamma kulturimut attuumassutilerujussuaq,
e) kulturimik paasinninneq aamma assersuutigalugu oqariartaatsit paasiuminarsakkat aamma nammineq kulturigisap saniatigut kulturinik allanik paasinninnerit aamma
f) suliat tikillugit sulinerni periutsit.
Assigiinngitsunik suliallit suleqatigiinnissaannut isumassarsiat
Imaassinnaavoq timimik pinnersaasarneq/anniartitsineq imaluunniit ataatsimut isigalugu inuup timaa pillugit takorluukkersaarutit/uumassusilerineq pillugit assigiinngitsunik suliallit suleqatigiissinneqarsinnaasut. Assinik eqqumiitsuliat aamma ilanngunneqarsinnaapput, tassami ukiuni taakkunani kakiortittarnerit eqqumiitsuliatut "eqqortutut" akuerineqariartormata – kisianni "eqqumiitsuliat eqqortut" suuppat (eqqumiitsuliat kakiortinnerillu pillugit qaffasissumik ilanngutassiaq Ilanngussaq 3E takuuk)? Inuiaqatigiilerinermik atuartitsinerit atuartitsinernut kulturimut kakiortinnernullu tunngasunut ilanngunneqarsinnaalluarpoq; tassani atuartitsissummi inuiaqatigiinni kingusissukkut nutaaliaalersuni kinaassuseq pillugu isummersuutinik imaluunniit inuit timiminnik pinnersaasarnerannik naalagaaffiup akulerussinnaanerata killissaanik assigiinngitsunik isummersuutinik ilanngussisoqarsinnaalluarpoq.
Semesterimi inissisimaneq
Ingerlaaseq/atuartitsineq semesterip aallartinnerani naleqquppallaanngilaq, tassami ilisimatuussutsikkut atuagarsornerit paasiuminaatsunik eqqumiitsulianut kulturikkullu oqariartaatsinik paasiuminaannerusunut qanittuaraammat. Taamaalillutik atuartut siusissukkut kulturi pillugu oqariartaatsinik allaaserinnittunik ilisimasaqalernissaat pitsaanerpaassaaq (assersuutigalugu nunamik misissuinermi).
Pissuserissaarneq (mianersoqqussut!)
Atuartut inuusuttuupput aamma kakiortinnerit pillugit atuartitsinermi kakiortinnissamik eqqarsaatinik aallartitsinngitsoorsinnaanerat avaqqunneqarsinnaagunanngilaq. Taamatuttaaq atuaqatigiinni atuartut allarlit kakiorneqareerunarput. Tassani suliatigut qitiutitat aalajangiusimaannarnissaat aamma atuartut kakiortinnikut namminneq kakiortinnerminnik atuartitsinermi oqaluttuarnissaannut kajungilersinnginnissaat pingaaruteqartorujussuuvoq, imaluunniit "Nammineq kakiortinnissat toqqaruk"-mik sammisaqannginnissaat pingaaruteqartorujussuuvoq! Arlaannik titartaagit - sooq taannarpiaq?” imaluunniit assingusumik (taamatuttaaq naleqartitat imminuinnaq tunngasut mianersuunneqassapput; sulinermi iluaqutaanngillat). Sulinermi oqaatsinik, allatanik/atortussanik atuartullu namminneq misissugaannik qitiutitsisoqarpat sammisaq qaffasissumi aamma sammineqarsinnaavoq atuartullu kakiortittarnerit kulturilu pillugit pitsaasunik isornartunillu ilisimasaqartinneqalersinnaapput. Klassimi atuartut kakiortinnikut naliliiffigineqassanngillat oqaluuserineqaratilluunniit.