airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax
Iserfissaq

Kriminalitet

Ingerlarnga pillugu naatsumik allaatiginninneq Anguniakkat atuartullu kajumissusiat 

Pinerluuteqartarneq Kalaallit Nunaanni annertuumik ajornartorsiutaavoq - pingaartumik Danmarkimut Europallu avannaani nunanut allanut sanilliussissagaanni. Pinerliiniarluni nakuusertarnermut kinguaassiuutitigullu pinerluuteqartarnernut tunngatillugu Kalaallit Nunaat nunarsuaq tamaat eqqarsaatigalugu taamaaliorfiunersaavoq. Taamaakkaluartoq nunarsuami (siornatigut) sallaannerpaamik eqqartuusseriaaseq atorneqarpoq. Sooruku tamakku taamaattut? Tamakkuuku atuartut ingerlaatsimi tassani misissortussaavaat. Aallaqqaasiutigalugu oqaatsit "pinerlunneq", "pillaaneq", "eqqartuussiveqarneq" aamma "Pinerlussimasup atugaanik pingaartitsineq" ll kiisalu inuiaqatigiilerinermi oqaatsit atorneqartut soorlu "inooqatigiinnut ilanngukkiartorneq" "inooqataanermi kingornussat" misissorneqassapput. Taamaalereerpat Kalaallit Nunaani Danmarkimilu assigiinngissutsit paasiniarlugit pinerluttulerinermi kisitsisit aamma eqqartuusseriaatsit naliliisarlutik misissussavaat. Taamaaliornikkut inuiaqatigiilerinermi periutsit pingasut sungiusarfigissavaat, tassa: Annertussuseq (kvantitativ), pitsaassuseq (kvalitativ) aamma sanilliussineq (komparativ) Naggataatigut ilinniarnertuunngorniat pinerluttulerinermi periutsinik assigiinngitsunik eqqartuisinnaanngussapput, pingaartumik pinerlunneq aamma pillaaneq pillugit inuiaqatigiilerinermi periutsinik.
Naatsorsuutigineqartut:

C-mik qaffasissusilinnut inuiaqatigiilerinerup naatsumik ingerlaneranut uiggiullugit taamatut ingerlatitsisarpunga. Ingerlanneqartup taassuma siornatigut inuiaqatigiilerinermik ingerlatsisimanngikkaanni inuiaqatigiilerinermi oqariartaatsit suliarinerannut piffissamik sivisunerusumik atuinissaq naatsorsuutigisariaqarpoq.
Ilikkagassatut pilersaarutinik akuersaarneq
a) inuiaqatigiilerinermi, aningaasaqarnermi aama politologimi tunngaviusumik ilisimasanik maannakkut Kalaallit Nunaanni ajornartorsiutinik tamakkuninngalu aaqqiissutissanik nassuiaanissamut atuinissat,
b) tunuliaqutaasut aamma assigiinngiiaartut aamma inuttut kulturikkullu ilutsit attuumassuteqarnerannik misissuinerit,
c)  politikikkut aalajangeeriaatsit tigussaasut misissorlugit,
d) Kalaallit Nunaanni inuiaaqatigiinni atugarissaartuni ajornartorsiutinik pineqartunik pingaarnersiuinernik misissuinerit,
e) assersuutissat aalajangersimasut uppernarsaaserlugit Kalaallit Nunaanni nunarsuarmilu pissutsit isumaat naalakkersuinikkut iliuuseqarsinnaanernut,
f)   inuiaqatigiinnut tunngasunik apeqqusiornerit,
g)  suliatigut ataqatigiinnerit paasiuminartut uppernarsarneqarnissaannut paasissutissarsiornerit, tamakkuninnga atuinerit isornartorsiuinerillu,
h) modellini, tabellini diagramminilu paasiuminartuni suliatigut ataqatigiinnernik siammarterilluni,
i)   sulinerni oqaatsit atorlugit suliatigut ataqatigiinnerit pillugit ilisimasat siammarterlugit,
j)   sulinermi aaqqiissutissat qaffasissusissaannik immikkoortiteraluni siammarterinerit misissueqqissaarinerillu,
k) suliat pillugit oqaloqatigiinnernut peqataanerit aamma suliatigut ajornartorsiutinik oqaluuserinninnerit aamma
l) suliat pillugit tunngavilersuutit pillugit nammineq isummat tunngavilersorlugit.

Assigiinngitsunik suliallit suleqatigiinnissaannut isumassarsiat
Inuit kulturianni inuiaqatigiinnilu nutaaliaasuni kulturikkut ileqqorineqartut pillugit kulturilerinermik ilinniagassanik suleqateqarsinnaagaanni pitsaalluinnassaaq. Aammattaaq piukkunnassaaq danskisut ilinniagassanik suleqateqassagaanni ajornartorsiutit una aallaavigalugit: Pinerluttuliortarneq danskisut kalaallisullu atuagassiani qanoq saqqummiunneqartarpa? Imaluunniit: Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu tusagassiuutini pinerluttuliortarneq pillugu suut ataqatigiissinneqarsinnaappat?
Semesterimi inissisimaneq
Ukiup aallartinnerani (september-oktober) C-mik qaffasissusilimmik ingerlaaseq nr. 2-tut ingerlakkajuttarpara.
Lektionsplan aaguk 

Kingullermik nutarterneqarpoq: xx. qaammat 202x