Nuannaarutigalugu nalunaarutigisinnaavarput Meeqqat mappiat taassumunngalu ilanngussat iluarsaatat maanna Iserasuaammi aaneqarsinnaalermata. Meeqqat mappiat iluarsaanneqarpoq atuisuusut immersuinissaminnut kommuninilu tamani meeqqat suli atualersimanngitsut tamarmik Meeqqat mappiannik peqarnissaannik kia akisuussaasuuneranik pitsaanerusumik ilitsersuunneqarsinnaaqqullugit. Taassuma iluarsaanneqarneratigut meeqqap ulluinnaa pillugu paasissutissaqarnerulerpoq, angajoqqaat suleqatigineqarnerulersussanngorlutik kiisalu attaveqaqatigiittoqarnerulersussanngorluni.
Meeqqat mappiat nutarterneqarpoq, taamaalillunilu atukkanik iluarinninneq pillugu misissuineq (trivselsundersøgelse) ilanngunneqarluni. Atukkanik iluarinninnermut uuttuut (trivselsbarometeri) Meeqqap mappiatulli ukiup affakkuutaartumik immersorneqartassaaq. Tamatuma ulluunerani neqeroorutini sulisut tamarmik Siusissukkut paasisaqartarnermik, meeqqat Kalaallit Nunaanniittut tamarmik sapinngisamik siusinnerpaamik meeqqanik mianerisariaqarnerusunik tapersersuisarnissaannik meeqqalluunniit atugarliornissaraluannik pinaveersaartitsisarnissaannik qulakkeerinnittuusumik, suliaqartarnerat qulakkiissavaa.
Meeqqat suli atualersimanngitsut pillugit suliassaqarfimmi siunnersortaasut suliniummilu suleqataasut Siusissukkut paasisaqartarnermik kommuninut tamanut atuuttussamik maanna pitsanngorsaallutik suliaqarput, tassani ilaatigut atukkanik iluarinninnermut uuttuummik (trivselsbarometerimik) suliaqarnermut ilisarititsineq ilitsersuullu imarineqarlutik.
Meeqqat mappiat pillugu paasissutissat amerlanerusut kommunit ingerlatsiviini imaluunniit meeqqat suli atualersimanngitsut pillugit suliassaqarfimmi siunnersortinut pissarsiariniarneqarsinnaapput.
