Anguniakkat atuartullu kajumissusiat
Atuakkiat oqaasertalinnik assiliartallit sammisaapput atuartut isummerfigisinnaasaat tamakkumi atuartut ulluinnaannut qanittuummata. Taamaattumik atuartut danskisut atuartitsinerni tusagassiuutinit allarpassuarnit allaanerusumik tamanna attuumassuteqarfigisinnaavaat. Taamaalilluni atuartitsinerup atuartut soqutigisaat akuersaassavaat tassuunakkullu atuartut suliaqarnerulersillugillu kajumissuseqarnerulersissavaat – taamaattumik danskisut atuartitsinerni suliassanik misissueqqissaarinermut aamma oqariartaatsinik allatut, akuliutitsisuusunik pissanganartunillu sungiusarnissaat siunertaavoq. Sammisap atuartut kajumilersissagai neriussimavunga, taamaattumik atuartitsinissat sapinngisamik atuartunik annertunerpaamik peqataatitsisussanngorlugu ilusilersorneqarput pilersaarusiorneqarlutillu. Taamaalilluni atuartitsinermut nutaaliorluni sungiusaatit suleriaatsillu ilanngunneqarput, tamatumani atuartut ilisimasanik namminneq suliarinnissinnaapput siammarterisinnaallutillu.
Atuartitsinermi siunertarineqartoq tassaavoq atuakkiat oqaasertalinnik assiliartarlit suunerannik aamma danskisut atuartitsinerni nalinginnaasumik sumut atorsinnaanerannik atuartunit paasineqarnissaat. Taamaattumik ingammik atuakkiat oqaasertalinnik assiliartallit, ilutsit pissutsillu immikkut qitiutinneqarput, tassuunakkut oqaatsit imaat oqariartaatsillu misissoqqissaarumallugit, nassuiarumallugit periarfissillugillu. Atuartitsinermi sakkussat ilaat atorneqartut tassaapput: immikkut sammisat ilisarnaatillu, ilutsit sunniutillu, ilutsit, pisut, oqaluttuartumit isummersortumillu pissutsit il.il. Tamanna tunngavigalugu atuartut ingerlaavartumik pissutsit ilaannik misissueqqissaarisinnaapput, taamaalillutik suliaat siumukaataallutik. Atuakkianit oqaasertalinnik assiliartalinnit ataasiakkaanik killiliussat, quleriiaat quppernerillu ilivitsut suliarsuarnit tamarmiusunit tigulaakkanik misissueqqissaarilinnginnitsinni misissueqqissaariffigalugit aallartippugut. Tassunga tunngatillugu atuartut aamma tusagassiuutinik amerliartortunik misissueqqissaarinermik suliaqartussaapput, tassami tusagassiuutit assigiinngitsut oqaaseqatigiinnik assigiinnik taakkuninnga ingerlatitseqqittarnerat sanillersuukkatsigit. Neil Gaimanip atuakkiaa 'Coraline', oqaasertalinnik assiliartalittut pisimasunillu atuakkiaasoq aamma taassuma filmiliarineqarnera suliaraarput, kisianni aamma iluaqutaasumik atuartut toqqagaannik atuakkianik suliaqartoqarsinnaavoq, tamatumani atuartut ataasiakkaarlutik suliassaallutik. Naggataatigut anguniagaq tassaavoq atuartut misissueqqissaarinernut sakkussatik tunngavigalugit atuakkiamik oqaasertalinnik assiliartalimmik namminneq tigulaaralutik suliaqarsinnaanerat. Suliaq taannatiimini ingerlaavartumik sammissavarput, tassani imarisaa ilusaalu isummersorfigisinnaassavaat. Siuariartornerit tulleriiaat assigiinngitsullu saniatigut oqaatsit allat atorlugit perorsaanerit aamma ilanngunneqarput, tassami atortussat ilaannut oqaatsinik suliaqartoqarsimammat. Suleriaatsinik qitiutitsineq ingammik atuartut sungiusarnermut peqataatinneqarnissaannut suliallu pillugit oqaatsinik atuinerannut kajumissaataasimavoq.
Atuartitsineq titartakkat nangeqattaartut ilusaannik sinneruttunik suliaqarnermut killeqartinneqarpoq, naak ilutsit sammisallu assigiinngitsut atuartut immikkoortissinnaanngorlugit taakkununnga ilisaritinneqaraluartut. Taamaattumik misissueqqissaaraluni sulinermi atuakkiat oqaasertalinnik assiliartallit atorneqarnerupput. Atuagaq 'Grafiske romaner', Mimi Olenimit aamma Hans-Christian Christiansenimit sakkussanut misissueqqissaarinermut tunngatillugu suliarineqarsimasumik suliaqartoqarneruvoq, akerlianik assersuusiornerit atortussallu allat avataaneersuusut, tassunakkut atuartut soqutigisaat ilisimasaallu eqqorsinnaajumallugit. Atortussat piffissalersuutillu assigiinngitsut matumani najoqqutassaannaapput, atortussanimmi allanik ilanngussisoqariaannaammat imaluunniit immikkoortut sivitsorneqarsinnaammata ilanngutinngitsoorlugilluunniit. Atuartut atuartitsinermik nalinginnaasumik nuannarinnittorujussuupput, kisianni sammisat ilaannik iluaqutaasumik atuartitseqqinnerni suliaqaqqissinnaapput. Suna pitsaasuunersoq sunalu pitsaannginnerunersoq isummerfiginiaraanni tassani atuartut nalilersuinerat iluaqutaasumik misissorneqarsinnaapput. (Ilanngussaq AA, naliliineq takuuk).
Naatsorsuutigineqartut:
Atuartut: Atuartut matuminnga atuartinneqannginnerminni sammisanik assigiinngitsunik sammisaqareersimanissaat iluaqutaasinnaavoq, tassunga ilanngullugit oqaluttuariaatsit, filmikkut sunniutit, assinik misissueqqissaarinerit il.il., taamaattumik tamakku nutaajunngillat. Atuartitsinermi oqariartaatsinik arlalinnik atuartut ilikkagassaqarput, taamaattumik uteqqiinnagassanik inissiisinnaagunik tamanna atuartitsinermi iluaqutigisinnaavaat. Taamaattorli utertagassarpassuit suleriaaserpassuillu ilanngunneqarnikuupput, tamakkulu atuartunik sulianut tunngatillugu oqaatsinik atuinissaannik kaammattuisuupput.
Atuartitsinermi atuartut sulinermi oqaatsinik programminillu atugassaannik ilinniartitsisup ilisimasaqareernissaa naatsorsuutaavoq tamannalu ilutigalugu assersuusiornernik il.il. toqqaasinnaapput. Tamakku atuartut isummerfigisinnaavaat kisiannili assersuuterpassuit atortussarpassuillu atorneqarsinnaasut isummersuutaasinnaasullu ilanngunneqarnikuupput.
Ilikkagassanik akuersaarneq
Ilikkagassatut anguniakkat sammisallu pingaarnerit ilarpassui atuartitsinermi attorneqartassapput:
Pikkorissarnermi anguniagassat
b) ilisimasat oqariartuutillu uppernartumik oqaasiinnartillugu isumannaatsumik siammarterlugit, tassunga ilanngullugit tunngavilersuutitalersorlugit oqallinnernut peqataanerit,
c) allakkatigut saqqummeeriaatsit assigiinngitsut sapernagit, qisuariartoqarsinnaalerluni aamma allakkanik siammarterisinnaalerlutik,
d) oqaatsit sannaasa, atorneqarnerisa atuuffiisalu ilisarnaataannik takutitsinissaq saperunnaarlugu,
e) eqqummaarilluni paasinnillunilu tusarnaarluarneq,
f) oqaaseqatigiit takisuut imminnullu ataqatigiittut pissarsiaqarfigalugit atuarsinnaallugit aamma atuariaatsit assigiinngitsut sakkortuut sorpassuarnillu attuisut atorsinnaallugit,
g) oqaaseqatigiinnik allaanerusumik misissueqqissaarinissamut, nassuiaanissamut nalilersuinissamullu oqaaseqatigiinnik misissueqqissaarineq atorlugu,
h) oqaaseqatigiinnik atuarnermi oqaatsinik takunnissinnaaneq ilanngussinnaallugu takutillugu,
j) tusagassiuutinit tunisassianik misissueqqissaarineq, nassuiaaneq periarfissarsiuussinerlu.
Sammisaq pingaarneq:
Oqaatsinut tunngassunik suliasaqarfik:
c) oqaaseqatigiinnik misissueqqissaarinermi oqaatsinik misissueqqissaariaatsit oqaatsinillu takunnissinnaanerit,
e) oqaasiinnarnik allakkanillu naammassisaqarinnaanernik takutitsineq
Atuakkianut tunngasunut suliassaqarfik:
a) (…) Oqaluttuarisaaneq pillugu oqaaseqatigiit assigiinngitsut sammisaat malillugit toqqakkat 1870-mit ullumikkumut, tassunga ilanngullugit oqaaseqatigiit piviusorsiorpalaartut nutaaliaasullu. Ikinnerpaamik atuakkiat sisamat (...) Atuartut atuakkiat taakku ilaannik suliaqarnertik oqaasiinnartigut allattariarsornikkullu uppernarsassavaat.
b) Oqaaseqatigiinnik misissueqqissaareriaatsit assigiinngitsut. Oqaaseqatigiit kitaamiut kulturiannut tunnganerusut aamma oqaluttuarisaanermit eqqaamasat, tassunga ilanngullugit ullutsinni piartortut. Oqaaseqatigiit atuartut suliarisaat tunngavigalugit kalaallit danskillu misilittagaasa kulturiisalu assigiissusiat assigiinngissusiallu.
Tusagassiuutini kulturikku sammisat:
c) oqaaseqatigiit piviusulersaarutaanngitsut,
d) takutitsilluni oqariartaatsit
Assigiinngitsunik suliallit suleqatigiinnissaannut isumassarsiat
Tusagassiuutit assigiinngitsut qanoq pisinnaatiginerat pillugu oqallinnermi tusagassiuutit pillugit atuartitsinermi assigiinngitsunik suliallit suleqatigiissinneqarsinnaapput. Tamanna ilutigalugu oqaatsit sulinermi atorneqartartut atoqqinneqarput, taamaattumik atuartunik marluinnik assigiinngitsunilluunniit sulialinnik iluaqutaasumik atuartitsisoqarsinnaavoq, taamaalillutik atuartut tamakkunani oqariartaatsinik paasinninnerulerlutik. Aamma assilialianik eqqumiitsulianik suleqatigiittoqarsinnaavoq, tamatumani atuartut ilutsit pillugit sukumiinerusumik oqaloqatigiissutigisinnaavaat tassungalu tunngatillugu assiliartalimmik atuakkamik suliaqarsinnaallutik.
Semesterimi inissisimaneq
Atuartitsineq atuartitsinermi sumiiffinnut arlalinnut inissinneqarsinnaalluarpoq, kisianni atuartitsinerup ilaani iluaqutaasumik piffissamik immikkoortitsisoqarsinnaavoq. Tamatuma saniatigut atuartitsinissaq 2. imaluunniit 3.g-mut iluaqutaasumik utaqqinneqarsinnaavoq. Taamaalillutik atuartut atuartitsinermut tassunga tunngaviusumik oqariartaatsinik ilikkareersimassapput tamakkunatigullu uteqqiisinnaallutik.
Forløbsbeskrivelse
Filmappe (96 MB) - download kræver GUX login
