IceBridge 2013: Mette Noort Hansenimit nalunaarusiaq
Atuakkap qulequtaa: IceBridge til Science
Fagi: Science/Nunalerineq/Fysikki
Atuakkiortoq: Mette Noort Hansen
Imarisaa pillugu paasissutissaq:
Sermersuaq aakkiartorpa imaluunniit aakkiartunngila? Tamanna NASA-p silaannakkut misissuiffianit IceBridge-imit ilisimatuunit paasiniarneqarpoq. 2013-imi aprilimi ima iluatsitsigaanga allaat paasisaqarfigisimallugit!
Timmisartoq aqqartartunik ujarlertartoq allanngortitigaq, ilisimatuut suleqatigiissitat pingasut aamma uuttortaatit tupinnarluinnartut ikiorsiullugit silaannakkut misissuinermi ukiut tamaasa sikumik qalasersuup eqqaaniittoq sikuiuitsullu kujalliup eqqaaniittoq pillugu paasisanik katersiffiusarpoq. Paasisanik katersineq assiliiviit digitaliusut marluk aamma laseri kaavitinneqartoq radarilu atorlugit ingerlanneqartarpoq. Ataatsimut isigalugu uuttortaatit tamakku atornerisigut ilaatigut sikup issussusia, qanoq katitigaanera aamma sikup ataani nunap ilusaa pillugu assiliamik takutitsisarput.
Ullut tamaasa misissuinerit ulloq ataaseq sioqqullugu aallartereerneqartarput, aallaavigineqartarpullu nuissat inissisimanerat pillugu silasiornikkut paasisat, naqitsineqarfiit inissisimanerat, amerikamiusoortumillu aqagukkut Kalaallit Nunaata sineriaani silassap nalunaarutiginera, tamatumani neriuutigineqartarami uuttortaanissamut silap ersarissuunissaa, kiisalu timmisartornerup nalaani eqqissisimaakannerfiusumik pissutsinik atugaqarnissaq,
Aqaguani ullaakkut ilisimatuut, ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniartitsisut tikeraartut aamma sulisut teknikimik aqutsinermillu suliaqartut timmisartumi katersuuttarput. Ulapaartoqarnera malunnaqaaq, uniffeqaratik nikerartuartut, mikrofonit atorlugit oqaluppalunnerit aamma peqataasut akornanni imminnut aliikkusersortut toqqissisimanerlu malunnaataaqaat. Timmisartup qangattarnera ilisimatuut sulinerannut akornutaanngilaq! Timmisartup aalanera ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartitsisumut tujormititsigaluaqisoq! Aamma ilisimatuut sulinerannut akornutaanngilaq! Kangerluit, sermeq iigartartoq nunatallu kusanaqisut kiisalu meriannguneq tujorminaqisoq imminnut ataqatigiittut paasilertorpara. Uumassusilerituutut inerniliutiinnarsinnaavara timmisartumi ilaasut sinneri timmisartornermut sungiussisimaqisut. Alapernaarsuilluni paasisanik katersineq timmisartumit misissuiffiit sisamat aqqusaarlugit malunnanngitsumik nanginneqaqattaarput, taamaallaallu qasuersaarfeqartarpugut neriniaraangatta imaluunniit isikkiviup alianaalluinnarnerani timmisartup igalaavinit mikisunit assiliiniartilluta.
Nunnereernitta kingorna tikeraat unnukkut sila pillugu ataatsimiinnissap tungaanut qasuersaarfeqarsinnaasarput, tamatumalu nalaani ilisimatuut ulappullutik ullormut paasisat misissortarpaat, teknikerillu timmisartoq sammisarpaat, aqutsinermillu suliaqartuusut aaqqissuussinerit aamma nittartaasarneq pillugu eqqarsaatersuuteqarlutik suliaqartarput. Allat suliaminnik nangitsineranni kingusissukkut unnussiuaaqatigiissinnaasarpugut imaluunniit pisariaqartitatsinnik unnuami sinilluarsinnaasarluta. Sapaatip akunneri sisamat ingerlaneranni ataatsimut isigalugu taama nalaataqarfiusarput.
Suleqatigiit 2009-mili annertoqisumik suliaqarnerat tunngavigalugu ilisimatuunit paasisarfiusinnaasarpoq silap nikerarnerata issittumi siku qanoq sunnigaasarnersoq. . Tamatuma saniatigut misissuinikkut sikup ataani nunap qanoq iluseqarnera annertunerusumik paasisaqarfiusarpoq, kiisalu sikup saaliartornerata annertussusia qanorlu sukkatiginera takussutissaqalersarluni. Taamaaliornikkut ilisimatuut siulittuisinnaalersarput siunissami sermersuarmi sermimit iigartartumit siku qanoq annertutigisoq peerutissanersoq. Taamaaliornikkut neriuutigineqarpoq silap allanngorarnerani imaq qanoq annertutigisumik qaffassanersoq kiisalu sikup siaruarsimanera qanoq nikerartigissanersoq siulittorneqarsinnaassalluni. Tamakku tamarmik paasissutissaapput pingaarutillit, paasisariaqarmammi silap allanngorarnerisa nunarsuarput qanoq sunniuteqarfigissaneraa.