airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax
Iserfissaq

Danskisoornermi atuartut suliniutaat

Danskisoornermi atuartut suliniutaat 

Ilinniartut suliniutaanni ilikkagassatut pilersaaruteqarlunilu atuartitsinissamut ilitsersuutitaqarpoq, taakkulu paasisassarsiorfiginissaat siunnersuutigineqarpoq. Matumani allatat atuartut suliniutaanni danskisut atuartitsinerup inissisimaffianut tunngavoq aamma ilitsersuisut censorillu apeqqutigikkajuttagaasa ilaannik qulaajaaniarsaraluni.

Sammisassanik toqqaanerit suliassallu pillugit oqaaseqatigiiliornerit

Atuartut suliniutaat assigiinngitsunik iluseqarsinnaavoq tamatumalu malitsigisaanik danskisut atuartitsineq ilinniarnertuunngorniarfimmi atuartitsissutinut allanut ilanngunneqassaaq. Taamatut suleqatigiinnermi danskisut oqaatsinik atuartitsineq - aamma oqaaseqatigiinnik miissueqqissaareriaatsit ilanngunneqassapput, tamakku sunniutinik misissueqqissaarinermi atortussat atorneqarfiinik sunniuteqartunik qitiutitsisoq. Matumani danskisut atuartitsinermi ilikkagassatut anguniagassat arlallit pineqarnissaat pingaaruteqarpoq. Tamanna suliassanik oqaaseqatigiiliornermi ersarissumik allassimasariaqarpoq, tassa sammisaq danskisut atuartitsinermi suliarineqassasoq.

Suliassanik oqaaseqatigiiliat pitsaasut sammisamik killiliipput aammalu danskisut atuartitsinermut piumasaqaataasut ersarissarneqarsinnaapput. Matumani atuartitsisutini qaffasissuseq A pineqartoq takuneqarsinnaasariaqarpoq. Naak sammisanik suliarinninneq assigiinngitsunik sulialinnit qitiutinneqaraluartoq suliassanik oqaaseqatigiiliornermi akissutini danskisut atuartitsinermik misissueqqissaarinerup akineqarnissaa pingaaruteqarpoq. Suliassanik oqaaseqatigiiliornermi oqaaseqatigiit pineqartut misissueqqissaariffigineqarnissaannik kissaatigineqartut aamma tikkuarneqartariaqarput – atuartut suliniutaat nutaaliorluni suliarineqartoq, assersuutigalugu aviisimik ilanngutassiaq, filmi isiginnaartitsisarfimmiluunniit isiginnaagassiaq, pineqanngippat. Pisumi matumani suliassanik oqaaseqatigiiliornermi sammisap siammarterneqarnissaanut danskisut atuartitsinermik misissueqqissaarisoqarnissaa immikkut ittumik piumasaqaataavoq, assersuutigalugu attaveqarnermi pissutsit, oqariartaatsit sunniuteqartut, oqaatsit aamma oqaatsit sunniutaannik ilinniarnerit il.il. qitiutillugit. Suliassanik oqaaseqatigiiliaq nammineq suliaralugu tunisassiornissamik piumasaqaatitaqarpat tunisassiaq taanna aamma taassuminnga tunisassiorneq pillugu sulineq danskisut atuartitsinermi qisuariarfigineqartussanngortinneqassaaq.

Tamatumani suliassanik oqaaseqatigiiliornermi iluatsinngitsoortunik assersuutit marlussunnguit aajuku

A…(Danskisoorneq/Inuiaqatigiilerineq)

Oqariartaatsit "kipparissut" aamma ingerlatitseqqeriaatsit tamakkulu sunniutaasa nassuiarneqarnissaat kissaatigineqarpoq. Tamatuma sanitiatigut filmip Amadillo-p misissueqqissaariffigineqarnissaat kissatigineqarpoq, tassani illit danskit sakkutuut sorsunnermut peqataanerannut politikkikkut tunngaviusut aamma sorsunnermi misigisat qanoq sakkutuunut danskinut qanoq sunniuteqartarnerat iserfigissavatit. Naggataatigut Danmarkimi tamat oqallinnerannut tunngatillugu filmip sunniutaasa nalilersorneqarnissaat kissaatigineqarpoq.

A-mut tunngatillugu: Aallarniutaasumik nassuiaanissamik noqqaanerit ilikkagassatut pilersaarummit danskisut atuartitsisoqarneranik kinguneqassaaq, tamakkuli filmip misissueqqissariffigineqarneranut immikkut ilanngunneqassanngillat. Taarsiullugu oqaaseqatigiinnut inuiaqatigiit pillugit atuartitsinermut tunngasunut pissaagut. Tamanna assigiinngitsunik suliallit suleqatigiinnissaannik kissaatigisaq pilliutiginngikkaluarlugu suliassap ilai marluusut immikkut suliarineqariaannanngortissavai. Naggataarutaasumik nalilersuineq pillugu apeqqutit ersernerluttorujussuupput aamma oqaaseqatigiit taama ittut atorneqarnissaat siunnersuutigineqanngilaq. Suna tunngavigalugu nalilersuisoqassava? Tusagassiuutinik misissueqqissaarineq? Oqariartaatsinik misissueqqissaarineq? Politikimik misissueqqissaarineq? Pisortat pillugit isummat?

B… (Danskisoorneq/Timersorneq/Inuiaqatigiilerineq)

Sooq-una timigissartarneq inuiaqatigiinni kingusissukkut nutaanngorsimasuni taama siammarsimatigisoq?
Timip nukinnik atuinera nerisallu arrortinneqartarnerat nassuiaatigikkit aamma timigissaatit assigiinngitsut (Zumba, Crossfit il.il.) nassuaqqissaakkit. Qasujaallisartarnermik suliffissuaqarneq pillugu ussassaarutit ilanngutikkit aamma tamanna qanoq oqaatsitigut assitigullu saqqummiunneqarnersoq misissueqqissaariffigiuk. Ullutsinni inooriaatsimut qasujaallisartarnermik isummat oqaluuserisigit aamma pisup inuiaqatigiinni kingusissukkut nutaaliaasuni siammarsimanera nalilersorsiuk.

B-mut tunngatillugu: Ajornartorsiutivimmik aallaaveqarnissaq ajunngilluinnarpoq, kisianni tamatumani danskisut atuartitsinerup imarisaasa kingusissukkut nutaaliaanermi inuuniarnermut piumasaqaataasut pillugit inuiaqatigiit pillugit atuartitsinermi isummersuutinut taamaallaat atuuffeqalernissaata uppernarsarneqarnissaa navianaataavoq. "Peqataatitsineq" qanoq isumaqarpat? Aamma danskisut atuartitsinermi oqariartaatsit periutsillu suut misissueqqissaarinermi tunngavigineqassappat? Suliassanik oqaaseqatigiiliornermi danskisut atuartitsinermi piumasaqaataasut eqqarsaatigalugit tamanna atuartumik imminut isumagisassanngortitsineruvoq.

C…(Danskisoorneq)

Niviaq Korneliussenip atuakkiaanik  Homo Sapiennemik Kalaallit Nunaanni nutaaliaasumi arnat angutillu inissisimaffiisa saqqummiunneqarnerat immikkut qitiutillugu misissueqqissaarisoqarlunilu nassuiaasoqassasoq kissaatigineqarpoq. Atuakkiami arnanik isiginninneq Vivi Lynge Petrussenip atuakkiaanut, I voldens magt, sanillersuunneqassasoq noqqaassutigineqarpoq. Kiisalu atuakkiani marluusuni taakkunani nukittuffiit sanngiiffiillu oqaluuserineqassasut kissaatigineqarpoq.

C-mut tunngatillugu: Danskisut atuartitsinnermi suliassaq akineqartussaq, kisianni ajornartorsiut sunarpiaava? Arnatut / angutitut inissisimaneq? Arnatut inissisimaneq? Arnat pillugit atuakkiat? Nutaaliaasumik aappariinneq? Oqaluttuarisaaneq pillugu atuakkiani periarfissiinerit? Toqqagassat amerlavallaaramik Arnanik isiginnittarnermik assersuussinissamik noqqaassut aamma ersernerluppoq. ”Atuakkiani marluusuni taakkunani atuakkiortut arnatut / angutitut kinaassutsinik saqqummiinerminni oqaatsit atuakkiallu sorliit sunniutitut atorpaat", danskisut atuartitsinermut ersarinnerusariaqarput iliuuseqarnissamillu innersuussisoqarnerusariaqarlutik. Suliassanik oqaaseqatigiiliani kingullerni ersarissaanissaq pillugu ajornartorsiut aamma taamaappoq.

Matumani suliassanik oqaaseqatigiiliornerit isumatusaartut marlussuit malinnaatinneqarput

D…(Danskisoorneq/Tuluttoorneq)

Sooq-una atuakkiami tarnimikkut nappaatillit pingaarnertut inuttaasut? Brett Easton Ellisip atuakkiaanik American Psychomik aamma oqaluttualianik nammineq toqqakkanik marlunnik Jan Sonnergaardip katersaanneersunik, Jeg er stadig bange for Casper Michael Petersen, misissueqqissaarisoqarnissaa nassuiaasoqarnissaalu kissaatigineqarpoq.  Misissueqqissaarinermi atuakkiortut marluusut oqaluttariaasiatsinik atuinerat aamma oqaatsit sunniutaat danskisut atuartitsinermut ilanngunneqassapput. Tamatuma saniatigut oqaaseqatigiit sammisanut aamma atuakkiortut isumaannik paatsiveqanngitsunik aamma tamakkuninnga ingerlatitseqqinnernik qitiutitsilluni sanillersuussisoqarnissaa kissaatigineqarpoq.

D-mut tunngatillugu: Tassani ajornartorsiut oqaaseqatigiinnik misissueqqissaarinermik aallaaveqartup suliarineqarnissaa kissaatigineqarpoq, tassanilu atuartisissutit marluit taakku tamarmik akuersaarneqarput. Suliassamik allattoq danskisut atuartitsinermi piumasaqaatigineqartuni ersarissakkaniitinneqarpoq tamannalu ilutigalugu assersuutigalugu inummut aamma avatangiisit ilisarnaataannut tunngatillugu nammineersinnaaneq inissaqartinneqassaaq. Aamma periarfissarsiuinerit immikkut ittumik piumasaqaatitaqarput (sunaana assersuunneqassasoq) tamannalu ilutigalugu atuartut suliatigut piginnaasatigullu nammineersinnaanerata takutinneqarnissaanut inissaqartitsisoqassaaq.

E…(Danskisoortitsineq imaluunniit Danskisoortitsineq/Kalaallisoortitsineq)

Atuakkiani nutaaliani arnat kinguaassiutitigut qanoq innerat qanoq allaaserineqarpa? Niviaq Korneliussenip atuakkiaanik Homo Sapiennemik aamma Kirsten Hammannip atuakkiaanik Se på mig-mik misissueqqissaarisoqarnissaa nassuiaasoqarnissaalu kissaatigineqarpoq. Tassunga tunngatillugu atuakkiortut oqaatsinik sunniuteqartitsillutik ilusilersuinerannik aamma oqaaseqatigiinni arnat kinguaassiutitigut tunngasortaannik misissuseqqissaarisoqarnissaa kissaatigineqarpoq. Naggataatigut atuakkiat isumaat oqaluuserissagissi aamma kinguaassiutinut tunngasut qanoq arnat ulluinnaannut avatangiisaannullu attuumassuteqarnerat qanoq sunniuteqartarnersoq nalilersussagitit qinnuigineqarputit.

E-mut tunngatillugu: Aamma tassani oqaaseqatigiinnik misissueqqissaareriaaseq ajornartorsiummut pineqartumut atorneqassaaq. Tassani danskisut atuartitsinermi misissueqqissaarineq qitiutinneqartussaq erseqqissarneqassaaq, tamannalu pitsaasuuvoq. Suliassanik oqaaseqatigiiliat aaqqissuunneqarneranni qaffasissutsinik assigiinngitsunik imaqarput, taamaalillutik atuartut assigiinngitsunik piginnaasallit tamarmik qaaqquneqarput. Naggataarutaasumik apeqqutit oqallisigineqartut ammanerupput. Tassani atuartut atuartitsissutini sanngiitsut ajornartorsiuteqassapput, uffa atuartut pikkorinnerusut inuiaqatigiit ineriartornerannut, atuakkiat oqaluttuassartaannut aamma arnaassuseq angutaassuserlu aamma kinguaassiutitigullu ileqqorissaarnissakkut ineriartornerit.

Tassani apeqqutigineqakkajuttut ilaannik akissutit malinnaatinneqarput

Filmi danskisut atuartitsinermi suliniutitut misissueqqissaarfigineqarsinnaava?

Aap, filmi danskisut oqalunnertaqarpat oqalunnerit allallu oqaatsinut tunngasut misissueqqissaarinermut atortussanut ajunngilluinnartumik ilanngunneqarsinnaapput, soorluttaaq filminik persuarsiorluni misissueqqissaarinermi immikkuualuttut, assiliiviit aalanerat, qiortaanerit nipillu danskisut atuartitsinerni sakkussaasut attuumassuteqartut. Atuakkianik saqqummersitsiveqarpat imaluunniit allaqqaakkanik tiguinnariaqarpat taakkuninnga misissueqqissaarinerup danskisut atuartitsinerit imarisaat pitsaanerulersissavaat.

Akerlianik atuartut misissueqqissaarinermut atortutuat atorlugit nunat allamiut filmiliaannik suliaqarsinnaanngillat, filmini oqaatsit danskisuujunngimmata. Tamanna danskisut allagartalersukkanut aamma atuuppoq. Atuartitsineq tuluttuujuppat taakkunanngaanniit ilanngutinngitsuugaq assigiinngitsunik suliallit suliassanik oqaaseqatigiiliornerannut suleqataasutut ilanngunneqarsinnaavoq.

Nunami allamiut tusagassiuutitigut tunisassiaa danskisut atuartitsinermi oqaaseqatigiiliornermut ilanngunneqarsinnaavoq, suliassaq ilikkagassatut pilersaarummi tusagassiuutit kulturiat pillugit sammisaqarfimmut ilanngunneqassappat. Tassa imaappoq qangaaniilli atuakkianik misissueqqissaareriaaseq nassuiaanernullu sakkussat atorlugit sulisoqassanngitsoq (inummut, avatangiisinut ilisarnaatit, oqaatsitigut sunniutit il.il.), akerlianik assit kusanassusiannik, ingerlaatsimik misissueqqissaarinerit, qiortaanerit aamma assiliivissornerit, piviusuunngitsut piviusut, qanganitsat nutaalillu assigiinngissusiat il.il.

Aamma tassani danskisut atuartitsinermi A-mik qaffasissuseqarnissamik piumasaqaat suliassanik oqaaseqaatigiiliornermi ersarissumik allassimanissaa piumasaqaataavoq.

Nuna allamiup atuakkiaa danskisut atuartitsinermi suliniutitut misissueqqissaariffigineqarsinnaava?

Aap, kisianni atuakkiaq akuerisaasumik danskisuunngorlugu nutserneqarsimassaaq. Innersuussinerit, issuaanerit il.il. danskisuujussapput, nutserinissamik ajornartorsiutivik suliassanik oqaaseqatigiiliornermut ilanngussimanngippat aamma assigiinngitsunik oqaasilinnik issuaanerit attuumassuteqanngippata.

Atuartitsissutit assigiinngitsunik sulialinnit suliniutitullu pingaartinneqartigissappat?

Naamik, pisariaqanngilaq, quppernerit amerlassusiat eqqarsaatigissagaanni. Assigiinngitsunik suliallit suliassaat ataatsimoortutut nalilerneqarpoq tassanilu assigiinngitsunik suliallit peqataatinneqarnerat isummallu ataatsimoortinneqarnerisa pitsaassusiat nalilersorneqassapput - atuartitsissutaasutut suliassaqarfiup pineqartup amerlassusii pinnagit. Akerlianik danskisut ilisimasat aamma danskisut oqariartaatsit suliassat pillugit apeqqutinut akisinernut atorneqarnissaat pingaaruteqarpoq. Aamma: danskisoortitsineq qaffasissuseq A-miittoq takuneqarsinnaasariaqarpoq!

Atuartut suliniutaat atuartitsinernit sammisanut atuartitsissutigineqartunullu tunngasinnaappat?

Atuartup nammineerluni suliassaqarfinnut nutaanut isernissani / paasisaqarnissani nammineq takutissavai. Taamaalilluni atuartut suliniutaat ilisimasanit pissarsiarisaneersunit taamaallaat tunngaveqarsinnaanngilaq. Atuartut aallaavittut suliniutiminni oqaaseqatigiinnik atuartitsinermi atuartitsissutitut allaaserineqartumik taamaalillunilu atuartitsinermi atorneqartumik peqarsinnaanngillat. Tamanna, atuagaq nammineerluni atuarsimasaq pineqarpat, atuagarluunniit atuartitsinermi tigulaariffigineqarsimasumut atuuppoq.

Atuakkiat atuakkianut atuarneqareersunut tapiliussasuulluunniit kisimik ilanngunneqassanngillat. Assersuutigalugu suliassatut Karen Blixenip atuakkiaa Vintereventyr allaaserineqarsinnaavoq, naak atuartut taassuma atuakkiaa Syv fantastiske fortællinger peqatigiillutik misissueqqissaariffigisimagaluaraat. Suliassanik oqaaseqatigiiliorneq siunnersortip akisussaaffigaa, taamaalillutik atuartut danskisut atuartitsinerni piginnaasaqarnertik takutinnissaannut periarfissaqaraluartut aamma atuartitsinermit atuartitsissutaasimasunik atueqqissinnaaneq naammaginanngitsumik iluanaarutiginagu.

Atuartut arlallit sammisaq ataaseq toqqarsinnaavaat?

Aap, atuartut arlallit suliassaqarfik ataaseq toqqarsinnaavaat, kisianni suliassanut assigiinngitsunik oqaaseqatigiiuteqassapput misissueqqissaarinernilu atortut assigiinngitsut atorlugit ilanngutissallugit. Malitassatut pingaarnertut atuartut suliassap ilaanik pingaarutilimmik peqatigiillutik allassinnaanerat akuerineqarsinnaanngilaq. Siunnersortip suliassanik oqaaseqatigiiliorneq akisussaaffigaa, tamatumanilu ataatsimut allaaserinnittoqarsinnaanngilaq.

Naliliineq

Danskisut atuartitsinermi atuartut suliniutaat suliatigut ilikkagassatut anguniakkanik naammassinninnissamut tunngatillugu naliliiffigineqassanngilaq. Ilikkagassatut anguniakkat tamarmik naammassineqassasut naatsorsuutigineqarsinnaanngilaq. Tassani suliassanik oqaaseqatigiiliornerni danskisut atuartitsinermi piumasaqaatit immikkut ittuupput. Tamakku akissutini akineqarnissaat naatsorsuutigineqartariaqarput.

Suliassanik oqaaseqatigiiliorneq naliliinermi pingaaruteqarluinnarpoq. Tassani assigiinngitsunik suliallit suliassaat atuartitsissutini sakkussanik, amerlasuunik, assigiimmik agguaassinerit pineqartariaqanngitsut eqqaamaneqassaaq.

Suliniut assigiinngitsunik iluseqartillugu danskisut atuartitsinerni ilikkagassatut anguniagassat kisimik qitiutinneqarsinnaanngillat. Tassani suliatigut immikkut isiginneriaaseq assigiinngitsunik suliallit suliassanik oqaaseqatigiiliornerannut sanilliullugu ataatsimoortumik naliliinermik taarserneqassaaq, tamannalu pitsaasumik eqaatsumillu naliliinissamik piumasaqaatitaqarpoq. Taamaalilluni aamma suliat ataasiakkaat marluit nalilersorneqarneranni tamatuma naapeqatigiiffiginissaatut innissaa kissaatiginanngilaq. Ataatsimoorneruna taamatut itsillugu naliliiffigisassaq tassanilu immikkut ittunik sulianik ilisimasaqarnermut tunngatillugu tamatiguussuseq inissaminiissaaq.

Siunnersorti censorilu suliassanik akissutinik naliliinissamik isumaqatigiinngippata tamanna aallaqqaammut suliassamik atuaqqiinermik malitseqartinneqartariaqarpoq, immikkoortut assigiinngissorisat qitiutillugit. Taamatut atuaaqqittoqareerpat aamma ataatsimut karakteeriliinissaq suli anguneqanngippat naliliisartut tamarmik immikkut karakteeriliissapput. Inaarutaasumik karakteeriliineq agguaqatigiissitsinikkut akunnaalliliilluni tunniunneqartassaaq.  Karakteerit ataasiakkaat kiisalu inaarutaasumik karakteeriliineq karakteerinut allattorsimaffimmi saqqummersinneqassapput.  Taamatut agguaqatigiissillugit karakteeriliineq qaqutiguinnaq atorneqartariaqarpoq aamma "siunnerfeqarluartumik karakteeriliinermik" taaneqartartoq atorneqassanngitsoq erseqqissaatigineqassaaq. Naliliinerup kiminga nalornissutigigaanni atuarfimmi pisortat ingerlaannaq attaveqarfigineqassapput.

Censorip naliliinerit isornartorsiuppagit tamanna atuarfimmut misilitsiffiusumut nalunaarutigineqassaaq, Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmut assilinera ilanngullugu nassiullugu.

Kingullermik nutarterneqarpoq: xx. qaammat 202x