Atuartitsissutissat
Ingerlasimanermut nassuiaat
Atuartup atuagassai
Ilanngussanut mappi
ScreenCast glykæmisk indeks Ilinniagassap ilisaritinneqarnera:
Anguniakkat atuartullu kajumissusiat
Kalaallit Nunaanni pualasuut amerliartuinnarput 2014-imilu angutit 25 %-ii arnallu 29 %-ii annertuumik oqimaappallaartutut nalilerneqarput. Taamaammat atuartumut nunatsinnilu inuiaqatigiinnut nerisat peqqinnerlu pillugit atuartitsinissaq pissutissamisoorpoq.
Nerisat peqqinnerlu pillugit sammisat kikkut tamarmik iluaqutigisinnaavaat, atuartullu tamarmik assigiinngitsunik isumaqarfigaat ilisimasaqarfigereerlugillu. Sammisaq ullut tamaasa naammattoortarpaat, kalaallit tusagassiorfiini eqqartorneqakulammata.
Atuartut atuartinneqarnerminni inooriaaseqarnermit nappaatit, nerisassat inuussutissartaat nukissaqassusaallu, nerisaqarnissamut siunnersuutit taakkulu timimut qanoq sunniuteqartarnersut ilisimasaqarnerulerfigissavaat.
Taamaaliornikkut namminneq peqqissutsiminnut iliuuseqarnissamut tunngavilersuutissaqalissapput.
Sammisaq atuartunit ulluinnarni atorluarneqarsinnaassaaq atuartitsinermilu atuartut ileqqui ilanngunneqassapput nerisaqarnertik misissoqqissaarniassammassuk peqqissutsiminnillu nalilersuillutik.
Atuartitsinerup ingerlanissaa suleriaatsinut modulit ataasiakkaarlugit atuartitsinerlu tamakkerlugu agguataarnertaqassaaq. Misileraanerit uumassusilerinermi pingaaruteqarput taamaammallu atuartitsinermi pingaartinneqarlutik.
Atuartut tamarmik uumassusilerinermut tunngasunik oqalliseqataanermut sungiusarnissaat pingaartinneqarpoq. Eqimattani sulineq kalaallisut qallunaatullu ingerlanneqarsinnaavoq atuartullu oqaatsit atorusutatik atorsinnaavaat imaluunniit unammillernartitatik atorsinnaavaat. Taamaakkaluartoq uumassusilerinermi taaguutit atornissaat pingaartinneqassaaq taaguutillu nutaat pillugit allattorsimaffiliornissaq iluaqutaasinnaavoq, taannalu atuartut kalaallisut qallunaatulluunniit nassuiaanerminni atorsinnaassavaat. Taanna allattorsimaffik modulinut allanut ikaarsaarnerit tamaasa taaguutinik nutaanik nutarterneqartassaaq naggataatigullu suliamut atatillugu taaguutit tamaasa allattorsimaffimmiilissapput.
Atuartitsinermi allattariarsorneq annertusiartortinneqassaaq, atuartullu nalunaarsuiffinnik immersugassanik (nerisanik misissueqqissaarneq) naggasiutitullu aammi sukkoqassuseq pillugu nalunaarusiortinneqassallutik.
Suliat annertusineqarnissaannut atortunillu allanik ilanngussinissamut periarfissaqarpoq.
Atuartitsinermi sammisamut atatillugu itinerusumik oqallinnissamut periarfissarpassuaqarpoq
assersuutigalugu inalukkat katitigaanerat atuuffiilu imaluunniit timitta kissassusaa kiisalu spytamylasemik misiliguteqarnikkut enzymeqarnera. Aamma nerisaqariaatsit soorlu rawfood, paleo imaluunniit Atkins sanillersuunneqarsinnaapput taakku nerisaqariaatsit tunngavilersuutaat oqallisigalugit.
Atuartitsinermi sammisat ilassuteqarfigissallugit timigissarneq peqqissutsimut pingaaruteqartuunera oqallisigineqarsinnaavortaaq.
Tunngavissaatitaasut
Atuartitsineq C-niveaumut aallartiffittut naatsorsuussaavoq atuartunullu immikkut piumasaqaatitaqarani.
Modulini tamani atuagassiami (Biologi til tiden) quppernerit sorliit modulimi sammineqassanersut allassimapput. Modulit sammisassap imarisaasa atuartitsissutigalugu ilisaritinneqarnissaa pilersaarutigineqarpoq, taamaaliornikkut ilinniagassartaqanngitsumik naammassineqarsinnaalluni.
Ilikkagassatut pilersaarutinik akuersaarneq Ilikkagassatut anguniakkat
a) uumassusilerinermi teoriinik suleriaatsinillu nassuiaaneq
b) uumassusilerinermi paasissutissanik pissarsiffissanit assigiinngitsunit pissarsineq taakkualu pitsaassusaannik nalilersuineq,
c) uumassusilerinermi misileraanermi aallaavissatut paasiuminartunik naatsorsuusiorneq,
d) pinngortitami laboratoriemilu uumassusilerinermi paasissutissanik misileraalluni katersineq suliaqarnerlu,
e) uumassusilerinermi misissuinikkut paasisanik atuineq suliaqarnerlu nalunaarusiornermillu nalunaarsueriaatsinillu misilittaaneq,
f) taaguutinik uumassusilerinermi pissutsinut tunngasunik atuinikkut oqaluttariarsornikkut allattariarsornikkullu oqaasinngortitsisinnaaneq aamma
g) uumassusilerinermut atatillugu inuttut inuiaqatigiitullu ajornartorsiutinik oqallinneq.
Sammisaq qitiusoq
b) cellet sananeqaataat atuuffiilu taakkulu aalajangersimasut suleriaasaat,
e) nammineq peqqissutsimut atatillugu nerisat arrortitsinerlu, matumani uumassusillit sananeqaataasa katitigaanerat (organiske stoffers opbygning) taakkulu uumassusilerinikkut qanoq pingaaruteqartiginersut,
g) peqqissutsimut atatillugu ilormiutta aalajangersimasut katitigaanerat atuuffiilu,
Assigiinngitsunik suliallit suleqatigiinnissaannut isumassarsiat
Atuartitsissutinut allanut saassinnaaneq naapertuuppoq
Kemip ilanngunneratigut kulhydratit, proteinit orsullu kemiskitigut sananeqaataat sammineqarsinnaapput kiisalu orsoq inuussutissanit assigiinngitsunit qanoq peertinneqarsinnaanersoq misileraavigineqarsinnaalluni.
Timersornerup ilanngunneratigut peqqissutsip sammineqarnerani timigissarneq sammineqarsinnaavortaaq kiisalu aap kaaviiaarnera, anersaartorneq, nukit katitigaanerat, nukinik atuineq qasujaassuserlu sammineqarsinnaallutik. Inuiaqatigiilerinerup ilanngunneratigut peqqinnissamut politiki nunatsinnilu inuiaqatigiittut ajornartorsiutivut oqallisigineqarsinnaapput kiisalu iliuutsit aalajangersimasut peqqissutsimut siuarsaasimasut itisilerlugit oqallisigineqarsinnaallutik.
Semesterimi inissisimaneq
Atuartitsinermi piffissap uumassusilerinermut atuartitsinerup aallartinnerani inissisimappat iluaqutaasinnaavoq, nalunaarsuiffiliorneq nalunaarusiorneq ilisaritinneqassammata atuartitsinerullu ingerlanerani nalunassusaa qaffakkiartussammat.