Pinngortitalerinermi misilitsinnerit
Atuartunut atuarunnaartussanut Pinngortitalerinermi allattariarsorluni misilitsissutitut makitaasinnaavoq. Uumassuseqartulerineq, Fysik/Kemi aammalu Pinngortitamut tunngasunik nunalerutini oqaluttariarsorluni- suliaqarluni misilitsissutitut makitaasinnaapput.
Indhold
Pinngortitalerinermi allattariarsorluni misilitsinneq akunnernik marlunnik sivisussuseqarpoq, minnerpaamillu imaqassalluni faginut tunngassutilinnik marlunnik faginiit tulliuttuniit: fysik/kemi, uumassusilerineq aamma pinngortitamut tunngasumik nunalerutit.
Atuartut atuartitsissutini ilikkagassatut anguniakkat iluanni atuartitsissutini taaguutit paasineqarneri atorneqarnerilu pillugit misilinneqassapput.
Atortorissaarutit
Misilitsinnermi atuartup atortorissaarutit naleqquttut tamaasa atorsinnaavai, taakkununnga ilanngullugit pinngoqqaatit piginnaasaat allaavigalugit tulleriiaarineq (det periodiske system), nammineerluni allattukkat, atuakkat ujarlerfissat aamma lommeregneri. Suliassiissutini ataasiakkaani atortussat immikkut ittut atorneqassappata, suliassat nassiunneqarnerini tamanna pillugu atuarfiit nalunaarfigineqassapput.
Malugiuk
Pinngortitalerinermi allattariarsornermi misilitsinnerit assigiissaarnikuummata, ukiumiit ukiumut allanngortanngillat.
Taamaammat misilitsinnermi atortut ilinniartitsinermi sungiusaatitut, piffissanilu aalajangersimasuni misilitsinnerni (terminsprøver) atoqqusaanngillat. Atuarfiit tamarmik pisussaaffigaat misilitsissutit atorneqanngitsut, misilitsinnerup kingorna Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfimmut utertissallugit.
Meeqqat atuarfianni inaarutaasumik naliliineq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaanni atuarneqarsinnaavoq - kap. 9, § 77.
Atuartoq atuartitsissummi taaguutinik suleriaatsinillu tigussaasumik atuisinnaanerminik, periutsinik toqqaasinnaanerminik kiisalu atuartitsissummi sammisanik ilisimasaqarnerminik paasinnissimanerminillu misilinneqassaaq.
Pisassiissutit
Misilitsinnermut sammisat tamatigoortumik katitikkat pisassiissutigineqassapput, ukuninngalu imaqassallutik:
- Inuup timaata sananeqaataata atuunneri
- Uumasut naasullu
- Uumassuseqartulerineq aamma teknologii
Misilitseriaaseq sivisussuserlu
Misilitsinneq ilinniartitsisup klassi isumasioriarlugu aalajangiineratigut periuseq A imaluunniit B atorlugu ingerlanneqassaaq, misilitseriaaserlu taanna klassimi tamarmi atorneqassaaq.
A) Atuartup suliassiissut apeqqutinik tigussaasunik isummanillu tunngaviusunik tunngavilik piareersassavaa. Piareersarnermini atuartoq nammineerluni allattugaqarsinnaavoq saqqummiinermi nassarsinnaasaminik. Saqqummiinermi atuartup suliassiissummik suliaqarsimanini nassuiassavaa. Piareersarneq minutsini 20-40-ni sivisussuseqarsinnaavoq; saqqummiinermut karakteeriliinermullu katillugit minutsit 20-t immikkoortinneqassapput.
B) Misilitsinnermut aallaaviussaaq suliassiissut apeqqutinik tigussaasunik isummannillu tunngaviusunik tunngaveqartoq. Suliassiissutip atuartut periarfississavai uumassuseqartulerinermut atorneranullu tunngatillugu paasinninnissimanerminnik pisinnaasaqarnerminnillu takutitsinissaannut. Misilitsinneq kisimiilluni misilitsinnerusinnaavoq imaluunniit suleqatigiittut annerpaamik atuartunik pingasunik inuttaqartinneqarluni misilitsinnerusinnaalluni. Misilitsinnerup ingerlanerani ilinniartitsisup censorillu atuartut ataasiakkaat oqaloqatigissavaat. Misilitsinneq – karakteeriliineq ilanngullugu – akunnernik marlunnik sivisussuseqarpoq. Annerpaamik atuartut arfinillit ataatsikkut misilitsissinnaapput.
Atortorissaarutit
Misilitsinnermi ulluinnarni atuartitsinermi atortut atorneqartartut tamarmik atorneqarsinnaapput. Inimi misilitsiffiusumi qarasaasiap atorneqarnissaanut periarfissaqassaaq.
Meeqqat atuarfianni inaarutaasumik naliliineq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaanni atuarneqarsinnaavoq - kap. 9, § 79.
Misilitsinnermut akunnernik marlunnik piffissalerneqassapput, misilitsinnermut piffissaliussamut ilaapput atortut ikkussorneri, torersaaneq aamma karakteeriliineq. Atuartut ataasiakkaarlutik nalilerneqassapput, atuartullu amerlanerpaamik arfinillit ataatsikkut misilitsissinnaapput.
Atuartut laboratoriami suliaqassapput - kisimiilluni suliarisinnaavaa imaluunniit atuartut amerlanerpaamik pingasuullutik suliarisinnaallugu.
Atuartup atuartitsissummik ilisimasaqassusia paasinninneralu kiisalu fysikkimi imaluunniit kemiimi misileraanernik aaqqissuussisinnaanera inerniliisinnaaneralu misilinneqassaaq. Atuartitsissummi itisiliisinnaaneq aamma ataqatigiiffiusunik annertunerusunik paasinnissinnaaneq pingaartinneqassapput.
Pisassiissutit
Pisassiissutigineqartut akornanni assigiimmik agguataarneqassapput makkualu ilaatinneqassallutik:
- Pinngortitalerinermi suleriaatsit
- Atortussiat kaajalukaarneri, piginnaaneri pinngoqqaatillu piginnaasaat aallaavigalugit tulleriiaarineq (det periodiske system)
- Radioaktivitet
- Nukissaq, innaallagiaq saviullu kajungerisaa
- Ulloriarsiorneq
Atortorissaarutit
Misilitsinnermi atuartup ulluinnarni atuartitsinermi atortut atorneqartartut tamaasa atorsinnaavai. Inimi misilitsiffiusumi qarasaasiap atorneqarnissaanut periarfissaqassaaq.
Meeqqat atuarfianni inaarutaasumik naliliineq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaanni atuarneqarsinnaavoq - kap. 9, § 78.
Atuartoq atuartitsissummi taaguutinik suleriaatsillu tigussaasumik atuisinnaanerminik, periutsinik toqqaasinnaanerminik kiisalu atuartitsissummi sammisanik ilisimasaqarnerminik paasinnissimanerminillu misilinneqassaaq.
Pisassiissutit
Misilitsinnermut sammisat tamatigoortumik katitikkat pisassiissutigineqassapput, ukuninngalu imaqassallutik:
- Nunarsuup ineriartornerata oqaluttuassartaa
- Kalaallit Nunaata sananeqaataa ilusaalu
- Aatsitassat
- Silaannaap pissusia
Misilitseriaaseq sivisussuserlu
Misilitsinneq ingerlanneqassaaq klassi isumasioreerlugu ilinniartitsisup aalajangiinera naapertorlugu, periutseq A imaluunniit B atorlugu. Klassimi tamarmi misilitseriaaseq ataaseq atorneqassaaq:A) Atuartup suliassiissut apeqqutinik tigussaasunik isummanillu tunngaviusunik tunngavilik piareersassavaa. Piareersarnermini atuartoq nammineerluni allattugaqarsinnaavoq saqqummiinermi nassarsinnaasaminik. Saqqummiinermi atuartup suliassiissummik suliaqarsimanini nassuiassavaa. Piareersarneq minutsini 20-40-ni sivisussuseqarsinnaavoq; saqqummiinermut karakteeriliinermullu katillugit minutsit 20-t immikkoortinneqassapput.
B) Misilitsinnermut aallaaviussaaq suliassiissut apeqqutinik tigussaasunik isummannillu tunngaviusunik tunngaveqartoq. Suliassiissutip atuartut periarfississavai pinngortitamut tunngasunik nunalerutini tunngatillugu paasinninnissimanerminnik pisinnaasaqarnerminnillu takutitsinissaannut. Misilitsinneq kisimiilluni misilitsinnerusinnaavoq imaluunniit suleqatigiittut annerpaamik atuartunik pingasunik inuttaqartinneqarluni misilitsinnerusinnaalluni. Misilitsinnerup ingerlanerani ilinniartitsisup censorillu atuartut ataasiakkaat oqaloqatigissavaat. Misilitsinneq – karakteeriliineq ilanngullugu – akunnernik marlunnik sivisussuseqarpoq. Annerpaamik atuartut arfinillit ataatsikkut misilitsissinnaapput.
Atortorissaarutit
Misilitsinnermi ulluinnarni atuartitsinermi atortorissaarutit atorneqartartut tamarmik atorneqarsinnaapput. Inimi misilitsiffiusumi qarasaasiap atorneqarnissaanut periarfissaqassaaq.
Meeqqat atuarfianni inaarutaasumik naliliineq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaanni atuarneqarsinnaavoq - kap. 9, § 79.
Pinngortitalerinermi atuartitsissummi misilitsissutinut ilitsersuutip uuma siunertaraa, meeqqat atuarfianni inaarutaasumik naliliinerit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni misilitsinnerni piumasaqaatit ersarissarnissaat itisilernissaallu.
Ilitsersuutip misilitsinnerni piumasaqaatit ersarissarneqarnerisa saniatigut Pinngortitalerinermi misilitsissutit suliarineqarnerinut imarisaannullu assersuutit arlallit kiisalu atuartitseriaatsit siunnersueriaatsillu inassutigineqartut imarivai.
Misilitsinnermut allaffeqarfik
Alloriarfinni inaarutaasumillu misilitsinnerit
Email: ilamisili@nanoq.gl
Oqarasuaat: (+299) 34 62 17 (+299) 34 62 94
Kingullermik nutarterneqarpoq: 15. august 2025