Ujaasinermi nassaarineqartut

Maanna periarfissaalerpoq Pimmatiginninneq akiorniarlugu periusussiaq oqinnerusumik naannerusumillu atuassallugu. Meeqqanut suli atualinngitsunut, meeqqat atuarfiinut inuusuttullu atuarfiinut tunngassuteqarpoq. Eqikkaanermi innersuussutit sammineqarput, kiisalu periusissiami tunngaviusumik pimmatiginninnermut paasinnittariaatsit pingaartitallu atuarneqarsinnaallutik. Suliamut tunngasut oqaatsit atorneqartut, isumai oqinninngorlugit allataapput.

Beklager, den ønskede side kunne ikke findes. Gå til forsiden eller prøv at søg efter noget andet.

Suliassaqarfik una Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfimmit allaffissornikkut aqunneqarpoq. Meeqqat atuarfianni nalinginnaasumik paasissutissat, atuartunillu atuartitsissutini ilisimasassatigut qaffasissutsimik ikorfartuinissami suliniutit, atuartullu atugarissaarnissaat pillugu uani paasisaqarnerusinnaavutit. Atuarfik ukiuni 10-ni atuarfiuvoq, alloriarfinnut pingasunut agguarsimasoq, tassaasut ukiuni 3-ni nukarlerni, ukiuni 4-ni akullerni kiisalu ukiuni 3-ni angajullerni atuarfiusoq.

Efterskolinut Ingerlatsivik Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfiup ataaniittoq allaffissornermik ingerlatsisuuvoq. Paasissutissat nalinginnaat Danmarkimi efterskolimiinnermut tunngasut maani nanisinnaavatit.

linniarnertuunngorniarnermut GUX-imut tikilluarit. Ukunani quppernerni GUX-imut tunngasut, inatsisit malittarisassallu, ilinniartitsissutinut tunngasut aamma ilinniartitsinermi atortussat atuarsinnaavatit. Ataa-tungaani videomi ilinniagaq naatsumik ilisaritinneqarpoq.

Majoriaq pingaarnertut sulianik pingasunik isumagisaqarpoq: • Suliffinnik innersuussisarneq • ilinniagaqarnissamut suliffeqarnissamullu ilitsersuisarneq • ilinniagaqarnissamut suliffeqarnissamullu piginnaanngorsarneq.

Meeqqat atuarfiini ilikkagassatut pilersaarutit atuarfik pillugu Inatsisartut inatsisissaannik aammalu atuarfimmi atuartitsissutini atuartitsissutinilu qanitariissuni alloriarfiit siunertaat kiisalu atuartitsissutit siunertaat ilikkagassatullu anguniagassat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaannik tunngaveqarput. Ilikkagassatut pilersaarutit Ilinniartitaaanermut Aqutsisoqarfimmit suliaapput, ilinniartitsisunut aqutsisunullu ilinniartitsinermi, nalilersuinermi aammalu ilinniartitsissutinut tikkuussisutut atugassiaallutik. Ikaarsaariarnermi aalajangersagaq Ikaarsaariarnermi aalajangersagaq ilanngunneqarpoq, taannalu malillugu atuartut ukiumi atuarfiusumi 2025-2026-mi 10. klassimi klassimiluunniit qaffasinnerusumi aallartittut, nalunaarummi pisoqqami aalajangersakkat naapertorlugit atuartinneqassapput. Imaappoq nalunaarut nutaaq taamaallaat atuutissasoq atuartunut ukiumi atuarfiusumi 2025-2026-mi 1.-9. klassini atualersunut.

Uani paasisaqarfigikkit naliginnaasumik fagit, ilikkagassatut pilersaarutit, misilitsinnermut allaatigisat aammalu atuartitsinermut isumassarsiorfiit.

Uani Ilinniusiorfiup ilinniusiai takusinnaavatit. Ilinniusiorfik Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfik-mi ilinniusianik ineriartortitsisarpoq saqqummersitsisarlunilu. Ilinniusiat Kalaallit Nunaanni atuarfinnut akeqanngitsumik agguaanneqartarput.

Suliniut naqinnernik ilisarsisinnaangitsutut ilimanaateqarsinnaasut siusissukkut paasineqartarnissaat anguniarlugu atortussiorneq, Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfiannut suliniut 2015-imi aallartinneqarpoq.

Ullutsinni meeqqat inuusuttullu akornanni pimmatiginnittarneq qanoq paasineqartarpa? Nuna tamakkerlugu pimmatiginnittarneq akiorniarlugu periusissiaq sunik imaqarpa? Aamma qanoq meeqqerivinni, atuareernerup kingorna ornittakkani, atuartut angerlarsimaffiini, atuarfinni inuusuttullu ilinniarfiini pimmatiginnittarneq akiorniarlugu pinaveersaartitsisoqartarpa unammillertoqartarpalu? Uani annertunerusumik paasisaqarsinnaavutit.

Ugguuna nanisinnaavatit atortussat, ikiuutissat, ilitsersuutit inatsisillu atuartunut immikkut pisariaqartitsisunut atugassat.

Allagarsiivimmi paasissutissat piffissaliussanut, alloriarfinni misilitsinnernut, inaarutaasumik misilitsinernut misilitsinnernilu naliliinernut tunngasut maannakkut atuuttut nanisinnaavatit.

ATTAT nunatsinni meeqqat atuarfiini, ilinniarfinni aamma Majoriani IT-qarnermut suliassaqarfiup iluani sammisassanut neqeroorutinullu assigiinngitsunut ataatsimut taaguutaavoq.

Ado Lyngep Atuarfianut paasissutissat, qinnuteqaat, qinnuteqarnermut ilitsersuut aamma inatsit atuuttut ugguuna takuneqarsinnaapput.

Suliniutit assigiinngitsut Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfimmit suliarineqartut pillugit uani atuarsinnaavutit.

Uani Pikialaartitsinermi paasissutissat nassaarisinnaavatit.

Atuartuutivit paasisassarsiorlutik angalanissaannut tapiiffigineqarnissaannut qanoq iliorlutit qinnuteqarsinnaanerlutit uani atuarsinnaavat. Aningaasaliissutit paasisassarsiorluni angalanernut, suliffeqarfinnut pulaarnernut kiisalu suliffiusinnaasut siunissamilu atuartut Kalaallit Nunaanni ilinniarfissatut periarfissaat pillugit atuartitsinernut atorneqarsinnaapput. Qinnuteqarnissamut piffissarititaq killeqanngilaq. Qaquguluunniit qinnuteqartoqarsinnaavoq.

Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfiup allaffii matoqqagallarput, taamaattumillu aqutsisoqarfik pulaartoqarsinnaanngikkallarluni. Sulisumik naapitaqarusukkuit saaffissat attavigikkit.

Alloriarfinni ataasiakkaani ilikkagassatut pilersaarutit alloriarfiit siunertaannik pituttorsimasunik, aammalu atuarfimmi atuartitsissutit atuartitsissutillu qanitariissut siunertaannik pituttorsimasunik, kiisalu atuartitsissutini atuartitsissutinilu qanitariissuni ilikkagassatut anguniagassanik pituttorsimasunik ukuusunik imaqarput: Oqaatsinik atuartitsissutit: kalaallisut, qallunaat oqaasii, tuluit oqaasii (akullerni angajullernilu), allamiut oqaasiisa pingajuattut (angajullerni qinigassatut) Kulturimik atuartitsissutit: Oqaluttuarisaaneq, inuiaqatigiilerineq, upperisalerineq isumalioqqissaarnerlu Pinngortitalerinermik atuartitsissutit: matematikki, pinngortitalerineq aamma uumassusilerineq, fysik/kemii aamma pinngortitaleriffiusumik nunalerineq Mernguernartunik atuartitsissutit: angerlarsimaffimmi suliassat (akullerni angajullernilu), timersorneq silamiinnerlu, nipilersorneq, erinarsorneq aalaneq isiginnaartitsinerlu (angajullerni qinigassatut), eqqumiitsuliorneq illuliortaaserlu (angajullerni qinigassatut), assassorneq, ilusilersuineq, sananeq mersornerlu (angajullerni qinigassatut) IT atuartitsinermi: IT atuartitsissutini atuartitsissutinilu qanitariissuni tamani, aammalu teknologimik paasinninneq, digitalitigut perorsarsimassuseq digitalimilu iliuutsit atuartitsinermi sakkunut ilaapput. Teknologimik paasinninneq (angajullerni qinigassatut). Perorsarsimassutsimik atuartitsissut: inuttut inerikkiartorneq (Takuuk Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat Atuarfimmi atuartitsissutini atuartitsissutinilu qanitariissuni alloriarfiit siunertaat kiisalu atuartitsissutit siunertaat ilikkagassatullu anguniagassat pillugit)

Kalaallisut atuartitsineq alloriarfinni ukioqatigiiaannilu tamani atuartitsissutaavoq.

Qallunaat oqaasii alloriarfinni ukioqatigiiaannilu tamani atuartitsissutaapput.

Tuluit oqaasii akullerni angajullernilu ukioqatigiiaanni tamani atuartitsissutaapput.

Oqaluttuarisaaneq klassini tamani atuartup ukiuni qulini atuarnerani atuartitsissutigineqassaaq.

Inuiaqatigiilerineq klassini tamani atuartup ukiuni qulini atuarnerani atuartitsissutigineqassaaq.

Matematikki alloriarfinni ukioqatigiinnilu tamani atuartitsissutaavoq.

Pinngortitalerineq alloriarfinni ukioqatigiinnilu tamani atuartitsissutaavoq. Nukarlerni akullernilu pinngortitalerinerup iluani atuartitsissutit immikkut atuartitsissutigineqarneq ajorput. Angajullerni atuartitsissutit uumassusilerineq, fysik/kemii pinngortitaleriffiusumillu nunalerineq immikkut atuartitsissutigineqartarput.

Klassini tamani pinngitsoorani atuartitsissutigineqartarpoq, upperisamullu nassuerutiginninneq sammineqassanngimmat atuartitsinissamut peqataajumanani qinnuteqartoqarsinnaanngilaq.

Inuttut inerikkiartorneq klassini tamani pinngitsoorani ingerlanneqartarpoq.

Timersorneq silamiinnerlu alloriarfinni ukioqatigiiaannilu tamani atuartitsissutaavoq.

Nipilersorneq, erinarsorneq aalaneq isiginnaartitsinerlu minnerni akullernilu ukioqatigiiaanni tamani atuartitsissutaavoq angajullernilu qinigassaalluni.

Eqqumiitsuliorneq illuliortaaserlu minnerni akullernilu ukioqatigiiaanni tamani atuartitsissutaavoq angajullernilu qinigassaalluni.

Assassorneq, ilusilersuineq, ilusilersuineq, sananeq mersornerlu minnerni akullernilu ukioqatigiiaanni tamani atuartitsissutaavoq angajullernilu qinigassaalluni.

Angerlarsimaffimmi suliassat akullerni angajullernilu ukioqatigiiaanni tamani atuartitsissutaavoq.

Teknologimik paasinninneq angajullerni qinigassatut neqeroorutaalluni atuartitsissutaavoq.

Kalaallit oqaasii fagiuvoq atuartut 1. klassiniit 10. klassinut ingerlatassaat. Uani paasisaqarfigikkit Kalaallit oqaasiini atuartitsinerup siunertaa, atuartitsinermut pilersaarusiat, isumassarsiorfiit aammalu Kalaallit oqaasiini misilitsinnernut tunngasut.

Danskit oqaasii fagiuvoq atuartut 1. klassiniit 10. klassinut ingerlatassaat. Uani paasisaqarfigikkit Danskit oqaasiini atuartitsinerup siunertaa, atuartitsinermut pilersaarusiat, isumassarsiorfiit aammalu Danskit oqaasiini misilitsinnernut tunngasut.

Tuluit oqaasii fagiuvoq atuartut 4. klassiniit 10. klassinut ingerlattassaat. Uani paasisaqarfigikkit Tuluit oqaasiini atuartitsinerup siunertaa, atuartitsinermut pilersaarusiat, isumassarsiorfiit aammalu Tuluit oqaasiini misilitsinnernut tunngasut.

Allamiut oqaasiisa pingajuinik atuartitsineq angajulliit alloriarfianni ukioqatigiiaani tamani neqeroorutigineqassaaq. Uani paasisaqarfigikkit Allamiut oqaasiisa pingajuanni atuartitsinerup siunertaa, isumassarsiorfiit aammalu allamiut oqaasiisa pingajuanni misilitsinnermut tunngasut.

Oqaluttuarisaaneq fagiuvoq atuartut 1. klassiniit 10. klassinut ingerlatassaat. Uani paasisaqarfigikkit Inuiaqatigiilerinermi atuartitsinerup siunertaa, atuartitsinermut pilersaarusiat, isumassarsiorfiit aammalu Inuiaqatigiilerinermi misilitsinnernut tunngasut.